Kaakkois-Suomessa, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa, elintarvikealan kehittämisessä on huomioitu niin kansainväliset markkinat, alueen matkailupotentiaali kuin monipuoliset elintarvikkeita jalostavat yritykset. Kymenlaaksossa toimii noin 130 elintarvikealan yritystä, joista suurin osa on pieniä joko alle 5 tai alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Maakunnassa...
Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija Varsinais-Suomessa. Alueellisen tilastoinnin ja tutkitun tiedon avulla luodaan pohjaa ruokaketjun tulevaisuuden kehittämiselle, yhteisille suunnille ja yhteistyökumppanuuksille. Ruokaketjun merkittävyyttä voidaan mitata monella eri tavalla hyödyntämällä erilaisiin tietolähteisiin perustuvia tilastoja. Ajantasainen, yhtenäinen ja kaikille avoin tietokanta on...
Kuluvalla ohjelmakaudella maaseudun kehittämistä ovat tukeneet koordinaatiohankkeet eri teemoissa: ilmastonmuutoksessa, energiassa, matkailussa, luonnontuotteissa, ruoassa ja hyvinvoinnissa. Vaikka koordinaatioiden teemat ovat sisällöltään ja verkostoiltaan erilaisia, niiden tavoitteissa ja toimintatavoissa on yhteinen punainen lanka: ne toimivat helposti lähestyttävinä linkkeinä hallinnon ja alueellisen...
Maa ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ja VTT käynnistivät syksyllä 2020 hankkeen, jonka tavoitteena on aktivoida kansallista toimijaverkostoa ja luoda yhteistyömalli, kansallinen proteiiniklusteri, joka mahdollistaisi kasviproteiinituotteiden tehokkaamman alkutuotannon, valmistamisen, jakelun ja käytön kehittämisen. Työtä vaihtoehtoisten proteiininlähteiden paremman käytettävyyden eteen on...
Pohjois-Pohjanmaa on laaja alue, jonka ruokaketjussa on nähtävissä Suomi pienoiskoossa (kuva 1). Pohjoisimpien osien tunturialueilla merkittäviä elinkeinoja ovat porotalous, kalastus ja luonnontuotteet. Eteläiset alueet ovat viljavia jokilaaksoja, joissa keskitytään maidon ja lihan tuotantoon. Lakeudella Tyrnävän ja Limingan kunnissa tuotetaan korkealaatuista...
Terveiset eteläpohjalaisesta Ruokaprovinssista! Etelä-Pohjanmaa on tunnettu vahvana ruokamaakuntana, josta valmiista tuotannosta lähtee 2/3 muualle Suomeen tai ulkomaille. Ruokaketju on merkittävä työllistäjä Etelä-Pohjanmaalla ja sen vaikutus alueelliseen bruttokansantuotteeseen ja arvonlisään on suuri. Ruokaketjun yritysten välisiä yhteistyökuvioita pyritään lisäämään monin eri tavoin....
Kainuun elintarvikestrategia kokkailtiin uuteen uskoon syksyn 2019 aikana yhteistyöverkoston voimin, yrittäjiä haastattelemalla ja muista maakunnista oppia ottamalla. Jos elintarvikealan painoarvoa mitataan jatkojalostavien yritysten määrällä, voidaan Kainuun elintarvikealaa pitää pienenä ja kituliaana. Jos kuitenkin alaa tarkastellaan ruokaketjuna ja pellolta pöytään -periaatteella,...
Pohjanmaalle luodaan aktiivista yhteistyöverkostoa niin kehittämis- ja tutkimustoiminnan kautta kuin uusilla tapahtuma-avauksillakin. Vahvemman verkoston on tarkoitus vastata pohjalaisen elintarvikesektorin eri toimijoiden tarpeisiin, jotta alueen elintarvikeyritykset ja kehitysorganisaatiot voivat yhdessä kehittää alueen liiketoimintaa ja paikkabrändiä ruokamaakuntana, sekä nostaa Pohjanmaa kulinaariselle ruokakartalle....
Maaseudun kehittämisessä elämme taas jännittäviä aikoja. Kesällä EU-johtajat pääsivät sopuun monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka raamittaa myös Euroopan unionin alueella tehtävää maaseudun kehittämistä tulevaisuudessa. Siirtymäkausi takaa, että rahoituskausien välissä ei kehittämistyöhön tule katkosta, ja covid19-kriisiä pyritään loiventamaan erillisellä elpymispaketilla myös maaseudulla. EU-rahoitteinen...
Olen saanut olla mukana ruokaan liittyvässä kehittämisyhteisössä vuoden 1993 lopulta alkaen lähes kolme vuosikymmentä, tarkalleen 27 vuotta. Työ alkoi silloisen Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan (nykyisin Maaseutupolitiikan neuvosto, MANE) asettaessa Ruoka-Suomi -teemaryhmän edistämään pk-elintarvikeyrittäjyyttä ja -alaa. Teemaryhmä toimi vuoteen 2014 saakka ja sen...
