Ruokapakkausten uudelleenkäyttö etenee eri tahtiin Itämeren alueella. Virossa kehitys on kulkenut yksittäisestä pilotista kaupunkitason käytännöksi ja edelleen kansalliseen sääntelyyn. Tapahtumissa, kuten Tallinnan laulu- ja tanssijuhlilla, käytetään uudelleenkäytettäviä astioita ja pakkauksia. Esimerkki osoittaa, että toimiva järjestelmä syntyy kokeilujen, selkeiden tavoitteiden ja...
Kohdennetulla elintarvikkeiden hankinnalla voidaan tukea alueellista alkutuotantoa ja elintarvikkeiden jalostusta. Hankintaprosessi, joka antaa alueellisille pienyrittäjille mahdollisuuden osallistua kilpailutukseen, lisää vahvasti alueen elintarviketuotantoa. Se tuo maakuntaan tuloja, työtä ja toimeentuloa. Elintarvikkeiden hankinta edellyttää hankintaprosessin kokonaisvaltaista hallintaa. Lisäksi alueellisten elintarvikkeiden hankinta edellyttää...
Kainuun ruokastrategian päivitys vuosille 2026−2030 urakoitiin maakunnan elintarvikealan kehittäjäryhmä Ketterän toimesta ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten hankkeen Parasta paikallista pöytiin koordinoimana. Pohjalla olleen Maistuvampi Kainuu -ruokastrategian teesit todettiin edelleen toimiviksi ja peruspilarit pitäviksi. Muutoksiakin ehdotettiin ja uusia avauksia sateli niin, että ruokaketjun näkymät avartuivat kotikenttää...
Ruokasektorin koordinaatiohanke järjesti joulukuun alussa Mikkelissä verkostoitumispäivän ruoka- ja matkailualan kehittäjille. Tapahtumassa keskityttiin ruokaan erityisesti maakuvan, brändin ja matkailun näkökulmista. Aamupäivällä kuultiin maakuvan tilannekatsaus ja pureuduttiin päivän aiheisiin paneelikeskustelussa. Lisäksi kuultiin ruohonjuuritason esimerkki siitä, miten ruoka ja matkailu yhdistyvät...
Yhteistyö on hyvin merkittävässä roolissa ja kehittämistoiminnalla halutaan edistää eri keinoin koko toimialan kehittymistä ja ennen kaikkea yritysten ja alueiden elinvoimaisuutta. Edelliseen virkkeeseen tiivistyy keväällä 2023 valtakunnallisen Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämien maakunnittaisten keskustelutilaisuuksien anti. Ruoka-alan kehittäjien...
Tiedetään, että elintarvikevienti on sprintin sijaan maratonmatka. Sama pätee usein myös hanketoiminnan vaikuttavuuteen, kun toimenpiteiden tulokset toiminnan edistämiseksi saattavat näkyä vasta vuosienkin päästä. Hyvä esimerkki tästä löytyy Keski-Suomesta. Vuonna 2022 yrittäjä Mikko Ilmoniemi Jyväs-Hampusta osallistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman Keski-Suomen ruokaketjun...
Viiden yrityksen muodostaman yritysryhmähankkeen pääkohteena oli Ranskan elintarvikealan markkinat. Ranska on vientimaana haastava, mutta suomalaisille luksus- ja huippuelintarvikkeille sekä alaan läheisesti liittyville pienyritysten tuotteille on tilaa, kun vain osataan huomioida asiakkaiden tarpeet. ProAgria Etelä-Suomi ry:n toteuttaman ja Maaseutuohjelmasta rahoituksen saaneen...
Luonnontuotealan kasvumahdollisuuksiin on tartuttu vireällä kehittämistyöllä. Alan kehittämishankkeita toteutettiin monipuolisesti ympäri Suomen pian päättyvällä ohjelmakaudella. Tehdyn kehittämistyön sisällön ja vaikuttavuuden sekä luonnontuotealalle laaditun toimintaohjelman toteutumisen arvioimiseksi alaan liittyvästä vuosien 2015–2021 hanketoiminnasta tehtiin koonti. Tehty työ antaa kuvan tähänastisen laajan työn...
Kujalan tilan isäntä Timo Kujala on osallistunut Perämerellä Hailuodon saaressa sijaitsevan kotitilansa touhuihin pikkupojasta asti. Isäntänä hän on toiminut vuodesta 2006 saakka. Laiduntoiminnasta on siirrytty vahvasti omaan pihvikarjaan, ja tällä hetkellä tilalta löytyy noin sata emolehmää, jotka laiduntavat kesät vasikoidensa...
Yhä useampi matkailija hakee tietoisesti ruokaelämyksiä. He haluavat kokea luonnon, kulttuurin ja paikallisen elämäntavan. Suomalaisessa ruokamatkailussa on potentiaalia, sillä puhtaus, turvallisuus, aitous, tarinat ja paikallisuus luovat arvoa matkailijalle. Hungry for Finland – ruokamatkailun tuotteistamishankkeen (3.9.2018-31.5.2022) tavoitteena oli täydentää alueellisia ja...
