Alkutuotannon merkitys pohjoisilla alueilla tulee kasvamaan tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos haastaa kasvintuotannon Etelä-Euroopassa ja ruoan globaali tarve kasvaa nopeasti. Pohjois-Savossa meillä on yli 150 tuhatta hehtaaria käytössä olevaa maatalousmaata, kattaen miltei 7 % koko Suomen maatalousmaasta. Maidontuotanto on alueellamme vahvaa, ja...
Vallitseva maailmantilanne, erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Covid-pandemia jälkimaininkeineen, on haastanut myös suomalaista ruokaverkostoa pellolta pöytään. Konkreettisesti tämä on näkynyt muun muassa kohonneina tuotantokustannuksina, kuluttajien ostovoiman alentumisena ja tuotantopanosten saatavuushaasteina. Oman haasteensa yritystoimintaan on tuonut myös riittävän ja osaavan henkilöstön...
Euroopan unionin vihreän siirtymän kestävyysraportointivaatimukset tuovat yhä enenevissä määrin uusia velvoitteita myös elintarvikealan toimijoille. Esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tulee asteittain vaikuttamaan myös suomalaisiin erikokoisiin yrityksiin. Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hankkeessa kehitettiin elintarvikeprosesseissa syntyvien tuotteiden hiilijalanjäljen arviointiin erityisesti...
Globaalit ilmiöt, kuten digitalisaatio ja ilmastonmuutos, synnyttävät uutta lainsäädäntöä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmiöt ja niiden synnyttämät muutospaineet ovat niin suuria, että niitä ei kukaan voi ratkaista yksin: tarvitaan yritysten, julkisen sektorin ja tutkimuksen yhteistyötä. Business Finlandin mukaan laaja-alaiset kumppanuudet tuottavat lisäarvoa...
Resilienssin eli muutosjoustavuuden käsite on noussut keskustelun aiheeksi viime vuosien myllerrysten ja kriisien saattelemana. Termillä viitataan niin yksilöiden, organisaatioiden, alueiden kuin kokonaisten valtioiden kykyyn kohdata kriisejä sekä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Yritysten kohdalla resilienssi nähdään myös kilpailukykytekijänä. Muutoskyvykäs yritys pystyy navigoimaan...
Palkokasvit ovat viime vuosina olleet yhä enemmän esillä ruokajärjestelmän kestävyyteen, ruokavalioiden terveellisyyteen ja huoltovarmuuteen liittyvässä keskustelussa Suomessa, ja kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä kuluttajapuolella näyttää koko ajan olevan lisääntymässä. Samaan aikaan palkokasvien haasteena on kuitenkin pidetty niiden heikkoa kilpailukykyä muihin viljoihin nähden....
Lyhyissä elintarvikeketjuissa ruoan tuottajan ja sen kuluttajan välissä on mahdollisimman vähän välikäsiä. Mallin merkitys perustuu siihen, että se edesauttaa myönteisempää, oikeudenmukaisempaa, terveellisempää ja kestävämpää kehityssuuntausta. Lisäksi se pystyy tuottamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä. Käynnissä olevan agroBRIDGES-hankkeen tavoitteena on...
Hallitusohjelman kirjauksien mukaan valmisteltu Ilmastoruokaohjelma odottaa vielä julkaisuaan, mutta erilaisia toimenpiteitä kestävämmän ruokajärjestelmän eteenpäinviemiseksi ja toteuttamiseksi on tehty koko hallituskauden ajan. Ilmastoruokaohjelman sisältöön on reagoitu muuttuvan maailmantilanteen mukaan ja huoltovarmuus on nostettu yhdeksi kestävän ruokajärjestelmän tukipilareista. Ilmastoruokaohjelma on ikään kuin...
Pro Luomu koordinoi ja ylläpitää luomualan arvoketjutyöryhmiä, joiden tavoitteena on edistää luomutuotannon kehitystä Suomessa. Tuoteryhmäkohtaisissa arvoketjutyöryhmissä seurataan luomualan kehitystä ja etsitään ratkaisuja tuotannon ja jalostuksen ongelmiin. Lisäksi arvoketjutyöryhmät seuraavat luomumarkkinoiden tilannetta ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Jokaisessa arvoketjutyöryhmässä on edustettuina kyseisen...
”Taaton maa ja maammon kieli, kuinka teitä rakastan.” Näitä laulun sanoja olen siteerannut ennenkin. Samaan ainutlaatuiseen omaisuuteemme kuuluu erottamattomasti myös ruoka. Suomalainen ruoka. Paikallinen ruoka. Äidin ja isoäidin tekemä ruoka. Kaikki ne lähtemättömästi mieleen jääneet ruokamuistot tuoksuina, makuina ja rakkauden...
