Alkutuotannon merkitys pohjoisilla alueilla tulee kasvamaan tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos haastaa kasvintuotannon Etelä-Euroopassa ja ruoan globaali tarve kasvaa nopeasti. Pohjois-Savossa meillä on yli 150 tuhatta hehtaaria käytössä olevaa maatalousmaata, kattaen miltei 7 % koko Suomen maatalousmaasta. Maidontuotanto on alueellamme vahvaa, ja...
Ruokamurros eli ruokajärjestelmän muuttaminen ekologisesti kestäväksi on kriittisen tärkeää, jotta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen onnistuvat.* Vaadittavan mittaluokan muutoksiin liittyy myös olennaisesti kysymys oikeudenmukaisuudesta. Ympäristötoimilla on aina myös ei-tarkoitettuja sivuvaikutuksia, jotka voivat jakautua epätasaisesti ja voimistaa eriarvoisuutta. Ruokajärjestelmällä...
InnoFood -tapahtuma toi yhteen tutkijoita, yrityksiä ja muita ruoka-alan sidosryhmiä keskustelemaan, verkostoitumaan ja visioimaan ruoka-alan tulevaisuutta Seinäjoelle 7.-8.9.2023. Tapahtumaan osallistui noin 110 ruoka-alan yrittäjää, tutkijaa ja kehittäjää Suomesta ja maailmalta. Hollantilainen innovaatioprofessori Paul Iske herätteli yleisöä epäonnistumaan otsikolla ”Brilliant Failures”....
Hallitusohjelman kirjauksien mukaan valmisteltu Ilmastoruokaohjelma odottaa vielä julkaisuaan, mutta erilaisia toimenpiteitä kestävämmän ruokajärjestelmän eteenpäinviemiseksi ja toteuttamiseksi on tehty koko hallituskauden ajan. Ilmastoruokaohjelman sisältöön on reagoitu muuttuvan maailmantilanteen mukaan ja huoltovarmuus on nostettu yhdeksi kestävän ruokajärjestelmän tukipilareista. Ilmastoruokaohjelma on ikään kuin...
Maanviljelijät ovat tottuneet elämään jatkuvassa muutoksessa. Muutosketteryyttä on aina tarvittu sään, markkinoiden, politiikan, kuluttajien odotusten ja muiden yhteiskunnan muutosten vuoksi. Etenkin viime vuosikymmeninä muutoksia on kuitenkin tapahtunut lähes kaikilla maatalouden aloilla yhtä aikaa, mikä on nostanut huolta huoltovarmuudesta. Jotta terveellisen,...
Kiinnostus ruokaan on viime vuosina kasvanut ‒ on sitten kyse sen alkuperästä, valmistuksesta, terveellisyydestä tai erilaisista ruokapalveluista. Ruoka- ja juomatarjonta muuttuu jatkuvasti ja uutuuksia lanseerataan ahkerasti. Erilaiset trendit ja ilmiöt vauhdittavat elintarvikealan tarjontaa ja innovaatioita. Muuttuvat taloudelliset olosuhteet, markkinakehitys ja...
Hallitusohjelman mukaisesti kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta lisätään kestävästi uuden kotimaisen kalan edistämisohjelman avulla. Se on laadittu maa- ja metsätalousministeriön johdolla laajassa yhteistyössä muun muassa Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Pääosa ohjelman rahoituksesta tulee Euroopan meri-, kalatalous-...
Ruoan arvoketjuilta ja etenkin alkutuotannolta odotetaan verrattoman paljon aikamme vihreässä siirtymässä. Alan yritysten pitäisi suojella ilmastoa ja ekosysteemejä sitomalla hiiltä, uudistaa luonnon monimuotoisuutta sekä huolehtia ruokaturvasta, taloudesta ja terveydestä. Ja tämä kaikki tulee tehdä siten, että fossiilisten panosten käyttö vähenee...
Ruokahävikki nousi ihmisten tietoisuuteen ja keskustelun aiheeksi kymmenisen vuotta sitten. Monissa maissa havahduttiin siihen, että se on paitsi resurssien ja raaka-aineiden tuhlausta, myös merkittävä taloudellinen menoerä. Paljon onkin tapahtunut sen jälkeen. Monet elintarvikealan toimijat ovat tehneet konkreettisia toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi....
Maa ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ja VTT käynnistivät syksyllä 2020 hankkeen, jonka tavoitteena on aktivoida kansallista toimijaverkostoa ja luoda yhteistyömalli, kansallinen proteiiniklusteri, joka mahdollistaisi kasviproteiinituotteiden tehokkaamman alkutuotannon, valmistamisen, jakelun ja käytön kehittämisen. Työtä vaihtoehtoisten proteiininlähteiden paremman käytettävyyden eteen on...
