Terveiset eteläpohjalaisesta Ruokaprovinssista! Etelä-Pohjanmaa on tunnettu vahvana ruokamaakuntana, josta valmiista tuotannosta lähtee 2/3 muualle Suomeen tai ulkomaille. Ruokaketju on merkittävä työllistäjä Etelä-Pohjanmaalla ja sen vaikutus alueelliseen bruttokansantuotteeseen ja arvonlisään on suuri.
Ruokaketjun yritysten välisiä yhteistyökuvioita pyritään lisäämään monin eri tavoin. Keväällä 2020 käynnistyi Food Hub -kehittämishanke, jossa haetaan uutta bisnestä ja kumppanuuksia isojen elintarvikealan yritysten tarpeista ja ideoista. Ideoiden hyödyntäjinä, kehittäjinä ja kumppaneina ovat pk-yritykset, start-upit ja yrittäjiksi aikovat eri toimialoilta. Hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta.
– Tuloksena syntyy uudenlaisia yhteistyö- ja alihankintaverkostoja sekä ihan uudenlaista liiketoimintaa ruoka-alalle, projektista Into Seinäjoessa vastaava Sanna Kankaanpää toteaa.
Hankkeen aikana kuullaan vähintään 100 pitchausta, joilla kumppanuudesta kiinnostuneet start-upit ja pk-yritykset koittavat ratkaista isojen ruokatalojen esiin heittämiä haasteita. Parhaat ideat ja ratkaisut tulevat saamaan asiantuntevaa sparrausta, jotta ideasta jalostuu konkreettinen tuote ja yhteistyö saa vauhdikkaan alun.
– Tämän lisäksi tarjoamme ruoka-alan yrityksille ja alalle aikoville koulutusta, joka valmentaa toimimaan isojen elintarvikeyritysten kanssa, kertoo projektikumppani Elina Huhta Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta.
Koulutusteemoja ovat muun muassa ruokaturvallisuus ja elintarvikehygienia, laadunvarmistus ja erilaiset elintarvikeprosessit. – Aiheet pitävät sisällään valtavasti tietoa ja säädöksiä, jotka jokaisen ruoka-alalla jo toimivan tai sille mielivän toimijan tulee osata ja noudattaa, joten koulutukset tulevat varmasti tarpeeseen, Huhta toteaa.
Koulutuksia ja pitchaustilaisuuksia yritysten kohtauttamiseksi järjestetään jälleen vuodenvaihteen jälkeen etäyhteyksin. – Kuten kaikki muutkin, mekin toivomme pääsevämme pian tapaamaan yrittäjiä kasvotusten ja etenkin kohtauttamaan heitä toisiinsa. Siihen asti tapaamme kuitenkin virtuaalisesti, Kankaanpää summaa.
Lisätietoja
Food Hub – kohtauttamisia, kumppanuuksia ja kokeiluja ruoka-alalla
Sanna Kankaanpää sanna.kankaanpaa@intoseinajoki.fi ja Elina Huhta elina.huhta@seamk.fi
Kirjoittajat
Elina Huhta ja Sanna Kankaanpää
Tietoprovinssissa 18.11. puhuttivat proteiinit, pakkaukset ja pelillistäminen
Etelä-Pohjanmaalla on kasvava kysyntä erilaisille proteiineille ja paljon potentiaalia uusille proteiinivirroille, kertoi tilaisuuden avauspuheessa Jarmo Alarinta Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Suurin paikallinen proteiinivirta on liha, seuraavaksi eniten tuotetaan ohraproteiinia. Merkittävä määrä tuotetaan myös maitoproteiinia, perunaproteiinia ja öljykasviproteiinia.
Erityisesti perunaproteiinia olisi syytä suosia enemmän, sillä siitä löytyy kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot, mainitsi Markus Ojala Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Siinä missä Suomessa riittävä proteiininsaanti ei ole ongelma, on asia eri kansainvälisesti. Turun yliopiston Minna Rotola-Pukkila kertoi, että suomalaisten proteiininlähteistä eläinproteiinit ovat yhä merkittävässä asemassa – niistä saadaan yli 60 prosenttia proteiinista.
Hyödyntämällä uusia proteiinivirtoja ja kehittämällä jalostusta saadaan luotua lisäarvoa paikallisille proteiineille ja niiden kasvatukselle sekä parhaimmillaan tuodaan käyttöön sellaisia raaka-aineita, jotka ovat aiemmin menneet eläinrehuksi, muun teollisuuden käyttöön tai jopa hävitettäväksi.
REKO ja ruokatuotanto ovat vahvoilla Etelä-Pohjanmaalla
Etelä-Pohjanmaalla toimii 9 REKOa, joissa mukana on noin 120 tuottajaa. REKO-toimintaa esitteli Hannele Suvanto Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. REKOt tavoittavat jopa 24 000 henkilöä Etelä-Pohjanmaalta, joka on 12% koko maakunnan asukkaista.
Vaihtoehtoiset jakelukanavat ja lähiruoka kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Suvannon mukaan kiinnostuksen pohjana on halu tehdä tietoisia valintoja ja käyttää ostovoimaa ekologisten vaihtoehtojen ja paikallisten yrittäjien tukemiseksi. Pienille tuottajille REKO taas tarjoaa uudet markkinat ja verkostoitumispaikan, jossa tukea voi saada myös suoraan muilta alueen tuottajilta.
Terhi Välisalo Etelä-Pohjanmaan maa-ja kotitalousnaisista esitteli tilaisuudessa lisäksi Ruokaprovinssia niin alueen vahvuuksien kuin toiminnankin näkökulmasta.
Pakkauksien uusia tuulia
Anna Kirveslahti Seinäjoen ammattikorkeakoulusta esitteli MuoviSampo-hanketta ja pakkausmuovien kierrätyksen tilannetta valtakunnallisesti. Hankkeessa luotiin kokeellinen muovinkierrätysjärjestelmä, jonka avulla kuluttaja saa mobiilisovellusta käyttämällä panttipullojärjestelmän tapaan korvauksen muovikierrätyksestään. Seuraavaksi selvitetään, kuinka järjestelmän kannattavuutta voitaisiin lisätä.
Elintarvikepakkausten kehittämisessä esiin nousi myös pelillisyys. Hannele Kauppinen-Räisänen Vaasan yliopistosta kertoi, kuinka pelillistäminen voi olla hyvä työkalu tuoda elintarvikepakkauksiin lisäarvoa. Sen avulla voidaan esimerkiksi mahdollistaa yksilöllisen informaation saanti elintarvikkeista, luoda kuluttajaprofiileja, joiden kautta kuluttaja voi saada uusia suosituksia sekä mahdollistaa uuden informaation saantia ja yhdessä oppimista esimerkiksi tuotteiden terveellisyydestä.
Tietoprovinssi: Kestäviä ruokaratkaisuja –verkkotapahtuma järjestettiin 18.11.2020. Tietoprovinssi on Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen vetämä vuosittain järjestettävä tiedon noutopöytä, joka esittelee eteläpohjalaista tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta. Esitykset löytyvät www.tietoprovinssi.fi -sivulta.
Teksti
Ellinoora Havaste
