Avainsana arkisto

Millaisesta elintarvikkeesta kuluttaja maksaa enemmän? Mitä ovat suomalaisen ruoan valtit? Muun muassa näihin suomalaista elintarviketuottajaa kiinnostaviin kysymyksiin etsii vastauksia uusi, yhdeksään maahan perustettu tiedonkeruuagenttien verkosto. Suomalaiselta elintarvikevienniltä odotetaan kasvua, mutta mitä kansainvälisille markkinoille kannattaa tarjota, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat....

Ilmastoviisaiden elintarvikkeiden kysyntä kasvaa, kun yhä useampi kuluttaja haluaa vaikuttaa ostopäätöksillään ympäristön tilaan. KIKE-hanke kutsuu elintarvikeyrityksiä innovoimaan bio- ja kiertotalousosaamiseen perustuvia ilmastoystävällisiä tuotteita ja edistämään siten vientiään. Kuluttajamarkkinoilla tehdään tulevaisuudessa yhä useampi ostopäätös sillä perusteella, miten jokin ruoka- tai juomatuote...

Elintarvikealan strategia ja visio vuoteen 2030 julkaistiin tämän vuoden helmikuussa. Koko työn tavoitteena oli luoda laajempi strateginen ote vientiin. Työn tuloksena on määritelty Suomen elintarvikeviennin strategia, visio ja tavoitteet. Visio ja tavoitteet on kytketty kolmeen strategiseen alueeseen, joita ovat kilpailukyky,...

Vuodesta 2016 lähtien on järjestetty erityisesti pk-yritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävien hankkeiden ja toimijoiden tapaamisia keväisin ja syksyisin. Tapaamisten tarkoituksena on alusta lähtien ollut mahdollistaa tiedon ja kokemusten vaihto sekä auttaa löytämään mahdollisia yhteistyökumppaneita jonkin asian ympärille. Tapaamisissa kaikilla osallistujilla...

Digitalisaatio etenee monella toimialalla. Myös ruoan reitti alkutuotannosta kuluttajalle digitalisoituu. Yhtenä sen osoituksena myös elintarvikkeiden myynti ja vienti on siirtymässä yhä laajemmin sähköisiin kanaviin. Älymaataloutta, metadataa ja matchmaking -palveluita Maataloudessa puhutaan älymaataloudesta ja dataa on pian luvassa pellolta kuluttajille asti...

Mitä kauemmaksi omasta tutusta kotimarkkinasta on menemässä, sitä tärkeämpää on hoitaa kotiläksyt huolellisesti. Kohdemarkkina, johon on suuntaamassa, tulee selvittää tarkasti ja kehittää niin tuote kuin konsepti sellaisiksi, jotka puhuttelevat juuri kyseisen kohdemarkkinan kuluttajia ja joiden avulla erottuu edukseen kilpailijoista. Tällöin...

Uusi elintarvikealan yhteinen vientipolku julkaistiin Food from Finlandin ja Ruokaviraston järjestämässä Elintarvikealan vientivalmennuspäivässä 13.4.2021. Vientipolku on verkko-opas, joka ohjaa konkreettisesti julkisten vienninedistämis- ja kansainvälistymispalveluiden äärelle. Se auttaa yritystä löytämään oikeat Team Finland -palvelut oikeaan aikaan sekä hahmottamaan viennin prosesseja ja...

Oikeanlaisen osaajan kanssa vienti käynnistyy sujuvammin. Uusi Miit Food Export Talents -rekrytointipalvelu välittää henkilöstöä viennin ja kansainvälistymisen tehtäviin. Miit Food Export Talents vaudittaa elintarvikeyritysten pääsyä ulkomaan markkinoille. Palvelu välittää osaavaa työvoimaa ulkomaankaupan tehtäviin. Miit Food Export Talentsin avulla yritys voi...

Uuden työkalun avulla toisilleen tuntemattomat koillismaalainen marjatila, pohjanmaalainen brändinomistaja ja itäsuomalainen jalostaja voivat löytää toisensa netistä. PuroNetti yhdistää elintarvikeyritykset. Verkostoituminen vauhdittaa elintarvikealan kasvua ja kansainvälistymistä entistä vahvemmin. Elintarvikeyrityksista jopa 89 % työllistää alle 10 henkeä. Jos mukaan lasketaan lähiruokayrittäjät, prosenttiluku...

Geenivaroilla on suuri merkitys elintarviketuotannossa. Nagoyan pöytäkirja toi mukanaan uusia hallinnollisia velvollisuuksia geenivarojen käyttäjille. Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa säädellään Nagoyan pöytäkirjalla, joka astui voimaan 2014 ja jonka jäsen Suomesta tuli geenivaralain voimaanastumisen myötä 2016. Sopimukseen liittyvää lainsäädäntöä sovelletaan geenivaroihin,...