Maakunnista

Pienistä paloista maaseutua syntyy laaja Pohjois-Pohjanmaa – katsaus alueemme ruokaketjun kehittämiseen

Nurmenviljely, kotieläintuotanto ja siemenperunatuotanto ovat tärkeä osa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketuotantoa.
1.07TLukenut

Pohjois-Pohjanmaa on laaja alue, jonka ruokaketjussa on nähtävissä Suomi pienoiskoossa (kuva 1). Pohjoisimpien osien tunturialueilla merkittäviä elinkeinoja ovat porotalous, kalastus ja luonnontuotteet. Eteläiset alueet ovat viljavia jokilaaksoja, joissa keskitytään maidon ja lihan tuotantoon. Lakeudella Tyrnävän ja Limingan kunnissa tuotetaan korkealaatuista siemenperunaa Suomen ainoalla High Grade -alueella. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat myös Suomen suurimmat luomutuotantoalueet. Monipuolisen alkutuotannon lisäksi maakunnassa on merkittävää, oman alueen raaka-aineisiin pohjautuvaa ja monialaista elintarvikejalostusta ja -teollisuutta.

Maakunnan ruokaketjua esitellään Turvallista pohjoispohjalaista ruokaa meille ja maailmalle -videossa, joka julkaistiin RUOKARIIHI– ja Ruokajälki -hankkeiden (EAKR, Pohjois-Pohjanmaan liitto) yhteistyönä tammikuussa 2021. Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Tiina Rajalan ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojalan haastattelujen lisäksi videolla tutustutaan Kinnusen Mylly Oy:n, Maustaja Oy:n ja Real Snacks Oy:n toimintaan.

Tavoitteena laadukas, tehokas, kasvava ja monipuolistuva elintarviketuotanto

Pohjois-Pohjanmaalla toteutetaan monipuolisesti ruokaketjun hankkeita, joiden tavoitteena on muun muassa monipuolistaa maakunnan raaka-aine- ja elintarviketuotantoa, edistää yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä, tehostaa yritysten toimintaa digitalisaation ja teknologiaratkaisujen avulla, auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja kasvamaan sekä kehittää edelleen yritysten tuotannon ja liiketoiminnan laatua ja vastuullisuutta. Tärkeitä teemoja ovat myös raaka-aineiden ja tuotteiden alkuperä ja jäljitettävyys sekä ruokaturvallisuus.

Osaa hankkeista toteutetaan koko maakunnan alueella ja osaa pienemmillä alueilla. Lisäksi toimintaa kehitetään erilaisissa alueiden välisissä, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Esimerkiksi kaikki maakunnan EMR-rahoitteiset hankkeet löytyvät Popikki-palvelusta seuraaviin Pohjois-Pohjanmaan alueellisen maaseudun kehittämisstrategian 2014–2020 painopisteisiin jaoteltuna: Maatalous; Elintarvike; Yrittäjyys ja työn tekemisen edellytykset; Matkailu; Asuminen, saavutettavuus ja kulttuuri; Metsätalous ja puutuotteet; Muut luonnonvarat; sekä Ympäristö ja ilmastonmuutos.

Kaikki lähtee laadukkaasta alkutuotannosta

Pohjois-Pohjanmaan alkutuottajille suunnatuissa hankkeissa kehitetään eri näkökulmista maatilojen tuotantoa ja toimintaa sekä yrittäjien osaamista ja hyvinvointia. Maakunnan näkökulmasta tärkeään kotieläintuotantoon panostetaan muun muassa Lypsykarjan strateginen terveydenhuolto – karjan terveys talouden kilpailutekijänä -hankkeessa ja Pohjois-Suomen eloperäisten ja karkeiden kivennäismaiden ravinnetalouteen mm. KaTu – Kaliumilla turvemaat tuottamaan -hankkeessa.

Alkutuotannon yritystoimintaa kehitetään kokonaisvaltaisesti esimerkiksi Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa, jossa maatiloille haetaan ympäristöviisaita toimintatapoja hyödyntämällä uusinta tutkimustietoa sekä laskenta- ja mallinnusmenetelmiä. Samalla edistetään kestäviin tuotantotapoihin liittyvää verkostoitumista ja yhteistyötä. Konkreettisena tuotoksena hankkeessa syntyy sähköinen työkalu, jonka avulla viljelijä voi suunnitella ja arvioida erilaisia tilan ympäristövaikutuksia pienentäviä valintoja. ProLiideri – vastuullinen johtaja, kestävä yritystoiminta -hankkeessa taas panostetaan maatilojen ja maaseutuyritysten kannattavuuteen kehittämällä johtamisosaamista ja päätöksentekoa sekä vastuullisen yritystoiminnan eri osa-alueita. Myös HYMYT – Hyvinvoivat maaseudun yritykset -hankkeessa kehitetään maatilojen ja maaseutuyritysten osaamista ja kannattavuutta, jonka lisäksi yrittäjien hyvinvointiin tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeä osa toimintaa.

Luonnontuotteita ja erikoiskasveja osaksi raaka-ainevalikoimaa

Luonnontuotealan yritysten toimintaedellytysten ja toiminnan kehittäminen on edellytys luonnonraaka-aineiden nykyistä merkittävämmälle käytölle elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden raaka-aineena. Esimerkiksi Luonnontuotteet kansallispuistoihin -hankkeessa panostetaan luonnonraaka-aineiden saatavuuteen ja kehitetään alan koko arvoketjua keruusta loppuasiakkaalle. Lisäksi lisätään alan mikroyritysten kansainvälisiä myyntivalmiuksia ja kehitetään liiketoimintaa matkailutoimialan rajapintayhteistyön avulla. Luonnonraaka-aineiden saatavuuteen ja alan yritysten kilpailukykyyn keskitytään myös MoreNPBiz – More Natural Product Business by Enhanced Quality and Energy Efficiency of Drying -hankkeessa, joka keskittyy energiatehokkaiden kuivaus- ja laaduntodentamismenetelmien kehittämiseen.

Erikoiskasvituotanto monipuolistaa edelleen Pohjois-Pohjanmaan raaka-ainevalikoimaa. Esimerkiksi eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla sekä osassa Keski-Pohjanmaata ja Keski-Suomea toteutettava 63 Degrees North – Pohjoisen erikoiskasvit €uroiksi -hanke innostaa uusia tuottajia erikoiskasvituotantoon. Erikoiskasviliiketoiminnan vaatimuksiin vastataan rakentamalla yhteistyötä suuralueen erikoisosaajien ja resurssien kesken. Hankkeen järjestämät infotilaisuudet ja webinaarit käsittelevät mm. marjojen luomutuotantoa, avomaalla viljeltävien erikoiskasvien tuotantoa, luonnontuotteita sekä näihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Raaka-aineiden jalostaminen tuotteiksi edellyttää koko ketjun yhteistyötä

Ruokeva – ruokaa kestävästi ja vastuullisesti -hankkeessa toteutetut ruokalistatyöpajat osoittivat koko ruokaketjun yhteistyön voiman (Kuva 2.). Kuusamossa, Oulussa, Iissä ja Raahessa järjestetyissä työpajoissa tuottajat, jalostajat ja ammattikeittiöt kokeilivat yhdessä alueen raaka-aineita erilaisissa ruuissa. Samalla tuottajat ja ammattikeittiöhenkilöstö tutustuivat ja pääsivät jakamaan tietoa omasta toiminnastaan ja toiveistaan. Tuloksena ammattikeittiöiden käyttöön saatiin uutta reseptiikkaa sekä uusia, yhteistyössä jalostajien kanssa kehitettyjä tuotteita.

Kalaketjun kehittämiseen panostetaan muun muassa juuri alkaneessa Lähikalaa ammattikeittiöihin -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä vajaasti hyödynnettyjen kalalajien ja viljellyn kirjolohen sekä niistä valmistettujen jalosteiden käyttöä ammattikeittiöissä. Hanke kohdistuu koko kalaketjuun vedestä pöytään: toiminnassa on mukana kalastajia, kalan jatkojalostajia sekä julkisia ja yksityisiä ammattikeittiöitä. Hanke jatkaa Kuoreesta gourmeeta -hankkeen työtä, jonka koko arvoketjua käsittelevät tulokset ja reseptipankki julkaistiin Kuoretta ruokapöytään – kyllä, kiitos! Kuoreen matka kalastajalta kuluttajalle -digioppaassa.

Uusien raaka-aineiden käytön edistämisen ja uusien tuotteiden kehittämisen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla panostetaan vahvasti elintarvikealan yritysten toimintaedellytyksiin. Esimerkiksi RUOKARIIHI – Osaava elintarviketalous Pohjois-Pohjanmaalle -hankkeessa haetaan tehokkuutta elintarvikealan yritysten tuotantoprosesseihin ja liiketoimintaan ICT:n ja muiden teknologioiden avulla. Muita teemoja ovat yritysten yhteistyön ja kansainvälistymisen kehittäminen. Ruokajälki – Pohjois-Pohjanmaan elintarvikeketjujen jäljitettävyyden ja ruokaturvallisuuden kehittäminen -hankkeessa taas panostetaan elintarvikkeiden jäljitettävyyteen ja turvallisuuteen liittyviin toimintaedellytyksiin yhteistyössä alueellisten, valtakunnallisten ja EU-tasoisten toimijoiden ja verkostojen kanssa. Yhtenä osa-alueena on edistää pohjoispohjalaisten yritysten osallistumista EU:n älykkään erikoistumisen strategian Agri-Food-teeman verkostojen toimintaan. Tällä hetkellä maakunta on jäsenenä Traceability and Big Data– ja High Tech Farming -verkostoissa. Kansainvälisistä verkostoista haetaan yrityksille uutta osaamista, uusia verkostoja sekä tki-rahoitusta oman toiminnan kehittämiseen.

Kuusamon ruokalistatyöpajan reseptikokeiluja.

Yhteistyöllä ”kohti modernia elintarviketaloutta”

Hanketoiminnalla ja hankkeiden yhteistyöllä kehitetään Pohjois-Pohjanmaan kestävää ja vastuullista elintarviketuotantoa ja haetaan ratkaisuja tämän hetken haasteisiin matkalla ”kohti modernia elintarviketaloutta”. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategia 2017–2025 määrittelee selkeät tavoitteet, joihin tki-toiminnalla vastataan. Strategiassa kuvatun vision mukaan Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous on vuoteen 2025 mennessä ”kestävää, kasvavaa ja rohkeasti uutta etsivää”. Ala toimii merkittävänä työllistäjänä eri puolilla maakuntaa ja sen kokonaisliikevaihto on noussut noin 50 % vuoden 2017 tasosta reiluun 900 miljoonaan euroon. Lisäksi elintarvikealan yritysten raaka-aineostot ja hankintaorganisaatioiden hankinnat kohdistuvat yhä useammin oman maakunnan alueeseen: tavoitteena on, että kaikkiaan 40 % käytetyistä raaka-aineista ovat peräisin Pohjois-Pohjanmaalta.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä monella eri tasolla: yritysten ja neuvonta-, koulutus- ja tki-organisaatioiden kesken, toimialarajat ylittävästi sekä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. On tärkeää rakentaa muiden saavuttamien tulosten päälle ja tarjota muille tietoa oman maakunnan saavutuksista ja hyvistä käytänteistä. Yhteistyöllä saavutetaan moderni elintarviketalous!

Kirjoittajat
Soila Hiltunen, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Oulu
Marja-Liisa Järvelä, Oulun ammattikorkeakoulu
Mervi Tiermas, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Oulu
Kaisa Myllykangas, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Oulu