Risteily- ja luksusjahtiala kasvavat voimakkaasti ja kasvun ennustetaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Sen lisäksi, että ala työllistää telakoita alihankintaketjuineen, on operoinnin aikaisilla viihde- ja ravintolapalveluilla yhä merkittävämpi rooli kilpailtaessa asiakkaista. Ruokasektorilla on suuri kasvupotentiaali ja hyvät markkinamahdollisuudet myös suomalaisille elintarvikkeille ja...
Ruoka-alan elinkeinotoimintaa, innovaatioita ja kansainvälistymistä Etelä-Savossa haluttiin vauhdittaa ruokaklusterin avulla. Etelä-Savon ruokaklusteri laajentaa pitkäaikaista elintarvikealan yhteistyötä ja nostaa yritysten roolin aiempaa vahvemmaksi. Etelä-Savon ruokaklusterin perustamiseen kannusti Etelä-Savon maakuntaliiton laatima älykkään erikoistumisen strategia (ÄES), jonka toimeenpanoa maakunnan klusterit edistävät konkreettisilla toimenpiteillään....
Kun yhdessä maakunnassa on menossa 96 ruokaketjuun liittyvää kehittämishanketta, joiden yhteisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa, tarvitaan hyvää kokonaiskuvan hallintaa. Se ei ole helppoa varsinkaan siksi, että hankkeiden hakijat ovat eri tahoja ja lähteet eri rahoituslähteitä. Tämä oli tilanne Etelä-Pohjanmaalla...
Kestäviä julkisia elintarvikehankintoja edistetään ja kehitetään monin toimin niin Suomessa kuin eurooppalaisessa yhteistyössä. Taustalla on halu lisätä lähiruokatuotteiden käyttöä julkisissa ruokapalveluissa, koska sillä on merkittävät vaikutukset alueen talouteen ja työllisyyteen. Maaseutupolitiikan kolmessa blogikirjoituksissa aihepiiriin pureudutaan kolmesta näkökulmasta: lasten ja nuorten...
Yhteistyö on hyvin merkittävässä roolissa ja kehittämistoiminnalla halutaan edistää eri keinoin koko toimialan kehittymistä ja ennen kaikkea yritysten ja alueiden elinvoimaisuutta. Edelliseen virkkeeseen tiivistyy keväällä 2023 valtakunnallisen Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämien maakunnittaisten keskustelutilaisuuksien anti. Ruoka-alan kehittäjien...
Alkutuotannon merkitys pohjoisilla alueilla tulee kasvamaan tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos haastaa kasvintuotannon Etelä-Euroopassa ja ruoan globaali tarve kasvaa nopeasti. Pohjois-Savossa meillä on yli 150 tuhatta hehtaaria käytössä olevaa maatalousmaata, kattaen miltei 7 % koko Suomen maatalousmaasta. Maidontuotanto on alueellamme vahvaa, ja...
Vallitseva maailmantilanne, erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Covid-pandemia jälkimaininkeineen, on haastanut myös suomalaista ruokaverkostoa pellolta pöytään. Konkreettisesti tämä on näkynyt muun muassa kohonneina tuotantokustannuksina, kuluttajien ostovoiman alentumisena ja tuotantopanosten saatavuushaasteina. Oman haasteensa yritystoimintaan on tuonut myös riittävän ja osaavan henkilöstön...
Tiedetään, että elintarvikevienti on sprintin sijaan maratonmatka. Sama pätee usein myös hanketoiminnan vaikuttavuuteen, kun toimenpiteiden tulokset toiminnan edistämiseksi saattavat näkyä vasta vuosienkin päästä. Hyvä esimerkki tästä löytyy Keski-Suomesta. Vuonna 2022 yrittäjä Mikko Ilmoniemi Jyväs-Hampusta osallistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman Keski-Suomen ruokaketjun...
Käynnissä olevat EU-ohjelmarahoitukset tarjoavat erilaisia yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä tukia. Elintarvikealan yritysten kehittämistukiin liittyy muutamia erityisasioita, ja niitä esiteltiin webinaarissa 13.2.2024. Yksi huomioitava asia on se, että onko kyseessä maataloustuote (Annex I -tuote) vai muu elintarvike. Sen pohjalta tulee jotain rajoituksia...
Teuvolassa, Louen kylässä sijaitsevalla Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksella on vahva visio: toimia Lapin elintarviketaloverkoston veturina. Lähiruokaa – totta kai! -blogikirjoituksessa Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä korostaa oppilaitoksen roolia lähiruoan osaamiskeskuksena ja monipuolista yritys- ja tutkimuslaitosyhteistyötä. Hänen mukaansa oppilaitos tukee onnistuneesti alueen elintarvikeyritysten...
