Ruoan arvoketjuilta ja etenkin alkutuotannolta odotetaan verrattoman paljon aikamme vihreässä siirtymässä. Alan yritysten pitäisi suojella ilmastoa ja ekosysteemejä sitomalla hiiltä, uudistaa luonnon monimuotoisuutta sekä huolehtia ruokaturvasta, taloudesta ja terveydestä. Ja tämä kaikki tulee tehdä siten, että fossiilisten panosten käyttö vähenee...
Hämäläinen neljän yrityksen yhteinen Taste of Slow Häme -ruokamatkailutuote syntyi yritysten yhteistyön ja hanketoiminnan kautta saadun tuen avulla. Yhteistyötä rakennetaan myös kauppojen ja lähiruokatuottajien välille selvittämällä, millaisia haasteita tai esteitä on lähiruoan matkalla kuluttajan ostoskoriin. Hämäläisten matkailutoimijoiden yhteistyö palkittiin Hungry...
Suomalaiset söivät vuonna 2020 keskimäärin 64,1 kg tuoreita vihanneksia henkilöä kohden. Määrään sisältyy sekä kotimaiset, avomaalla ja kasvihuoneessa tuotetut vihannekset sekä tuontivihannekset. Yksistään tomaatin osuus vihannesten kulutuksesta oli 12 kg henkilöä kohden. (Ravintotase, Luke) Luomun ja lähituotannon suosio on kasvussa....
Usea Suomen maakunta kutsuu itseään ruokamaakunnaksi. Mutta mitkä ovat ne tekijät, jotka tekevät maakunnasta ruokamaakunnan? Yksiselitteinen määrittely on vaikeaa, mutta muutama ruokamaakuntia yhdistävä tekijä voidaan tunnistaa. Numerot kertovat ruoka-alan vahvuudesta. Tilastot kertovat selkeästi, jos ruoka-ala on merkittävä työllistäjä ja yritystulon...
Kaakkois-Suomessa, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa, elintarvikealan kehittämisessä on huomioitu niin kansainväliset markkinat, alueen matkailupotentiaali kuin monipuoliset elintarvikkeita jalostavat yritykset. Kymenlaaksossa toimii noin 130 elintarvikealan yritystä, joista suurin osa on pieniä joko alle 5 tai alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Maakunnassa...
Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija Varsinais-Suomessa. Alueellisen tilastoinnin ja tutkitun tiedon avulla luodaan pohjaa ruokaketjun tulevaisuuden kehittämiselle, yhteisille suunnille ja yhteistyökumppanuuksille. Ruokaketjun merkittävyyttä voidaan mitata monella eri tavalla hyödyntämällä erilaisiin tietolähteisiin perustuvia tilastoja. Ajantasainen, yhtenäinen ja kaikille avoin tietokanta on...
Pohjois-Pohjanmaa on laaja alue, jonka ruokaketjussa on nähtävissä Suomi pienoiskoossa (kuva 1). Pohjoisimpien osien tunturialueilla merkittäviä elinkeinoja ovat porotalous, kalastus ja luonnontuotteet. Eteläiset alueet ovat viljavia jokilaaksoja, joissa keskitytään maidon ja lihan tuotantoon. Lakeudella Tyrnävän ja Limingan kunnissa tuotetaan korkealaatuista...
Terveiset eteläpohjalaisesta Ruokaprovinssista! Etelä-Pohjanmaa on tunnettu vahvana ruokamaakuntana, josta valmiista tuotannosta lähtee 2/3 muualle Suomeen tai ulkomaille. Ruokaketju on merkittävä työllistäjä Etelä-Pohjanmaalla ja sen vaikutus alueelliseen bruttokansantuotteeseen ja arvonlisään on suuri. Ruokaketjun yritysten välisiä yhteistyökuvioita pyritään lisäämään monin eri tavoin....
Kainuun elintarvikestrategia kokkailtiin uuteen uskoon syksyn 2019 aikana yhteistyöverkoston voimin, yrittäjiä haastattelemalla ja muista maakunnista oppia ottamalla. Jos elintarvikealan painoarvoa mitataan jatkojalostavien yritysten määrällä, voidaan Kainuun elintarvikealaa pitää pienenä ja kituliaana. Jos kuitenkin alaa tarkastellaan ruokaketjuna ja pellolta pöytään -periaatteella,...
Pohjanmaalle luodaan aktiivista yhteistyöverkostoa niin kehittämis- ja tutkimustoiminnan kautta kuin uusilla tapahtuma-avauksillakin. Vahvemman verkoston on tarkoitus vastata pohjalaisen elintarvikesektorin eri toimijoiden tarpeisiin, jotta alueen elintarvikeyritykset ja kehitysorganisaatiot voivat yhdessä kehittää alueen liiketoimintaa ja paikkabrändiä ruokamaakuntana, sekä nostaa Pohjanmaa kulinaariselle ruokakartalle....
