Maakunnista

Maistuvampi Kainuu ruokastrategia 2020-2025

Kuva Kaisa Lukkari
241Lukenut

Kainuun elintarvikestrategia kokkailtiin uuteen uskoon syksyn 2019 aikana yhteistyöverkoston voimin, yrittäjiä haastattelemalla ja muista maakunnista oppia ottamalla.

Jos elintarvikealan painoarvoa mitataan jatkojalostavien yritysten määrällä, voidaan Kainuun elintarvikealaa pitää pienenä ja kituliaana. Jos kuitenkin alaa tarkastellaan ruokaketjuna ja pellolta pöytään -periaatteella, puhutaan maakunnan koko elinkeinotoiminnan yhdestä peruspilarista.

Kuva Kaisa Lukkari

Kainuun elintarvikestrategian päivitettiin vuosille 2020−2025 uusin teesein ja mukana olivat kaikki keskeiset maakunnan kehittäjätahot. Strategiaa pohdittiin työpajatoimintana eri teemojen kautta: ruokamatkailu, luomu, luonnontuotteet ja kasvu. Ruokamatkailun teemaa ohjasivat varsinkin hyvät esimerkit Karelia á la Carte -verkostosta ja Satoa Goes Wild -ruokaseikkailusta, kun taas luomuteemassa pinnalle nousivat julkiset hankinnat ja luomun merkitys marja-alalla ja luonnontuotteiden viennissä. Luonnontuotteet-teemassa haluttiin nostaa esiin arvokkaat sivuvirrat, tuotteiden terveysvaikutteet sekä ajankohtaiset trendit, ja kasvu-teeman kautta käsiteltiin toimialan kannattavuusongelmia, tervehdyttämiskeinoja sekä uusia rahoitusmuotoja.

Päivitysprosessin aikana haastateltiin myös kainuulaisia yrittäjiä ja valtakunnallisia sidosryhmiä. Henkilökohtaiset haastattelut olivat antoisa tapa koota ajatukset, näkemykset ja kehittämisehdotukset strategian keittokattilaan. Kainuun elintarvikestrategia kääntyikin pian Kainuun Ruokastrategiaksi, johon kytkeytyvät alkutuotanto, luonnontuoteala, elintarvikkeiden jatkojalostus, ruokapalvelut sekä matkailu- ja ravintola-ala.

Maistuvampi Kainuu Ruokastrategia painopisteet ja kärkihankkeet. Kuvan tekijä Niina Vänttinen.

 

Faktoihin perustuva viestintä ja tiedon tuottamisen tärkeys nousi toistuvasti esiin strategiatyön aikana. Alkutuotannon sekä koko ruokaketjun osalta voidaan todentaa tuotantotavat, viljelymenetelmät, jäljitettävyys ja jäämättömyys, mutta viestinnän parantaminen ja asiapohjaisen vuorovaikutuksen lisääminen kaikkiin suuntiin, sidosryhmistä kuluttajiin, on keskeistä.

Eräs elämää nähnyt haastateltava totesi osuvasti: ”Ruoantuotannosta vieraantuminen ja ymmärryksen puute on saanut jo vaarallisia muotoja. Tarvitaan ruoan kunnian palautus ja vanhan ajan kansanvalistusta”.

Tässä riittääkin tehtävää meille kaikille!

Kirjoittaja
Soili Hypén, yritysasiantuntija, Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Kajaani.


Maistuvampi Kainuu Ruokastrategian painopisteet ja kärkihankkeet 2020-2025

1. Vahva alkutuotanto ruokaketjun perustana
Tavoitteena on alkutuotannon kokonaistuotantomäärän säilyttäminen vähintäänkin ennallaan. Maidon- ja lihantuotannon paikallista jalostusta halutaan nostaa sopimustuotannon rinnalla ja kysyntään perustuvaa luomuraaka-ainetuotantoa lisätä. Yrittäjien haastattelussa nousi esille muun muassa markkinaymmärryksen ja yrittäjyyskasvatuksen tärkeys.

Kärkihanke:
Jatkuvuuden turvaaminen – SPV:t, omistajanvaihdokset ja uudet yhteistyömuodot

2. Luonnontuotteet kasvun kärkenä
Luonnontuotealan kasvu edellyttää ammattimaisuutta, raaka-ainehankinnan ja keruuverkoston kehittämistä. Raaka-aineen saannin turvaaminen edellyttää puolestaan uusia viljelytapoja, jotka tekevät talteenotosta tehokkaampaa. Kausityövoiman saatavuuden parantaminen on jatkossakin tärkeää, vaikka automatiikka ja robotiikka kehittyvät.
Luonnontuotealan kannalta kriittisiä asioita ovat luomukeruualueiden määrä ja luomustatuksen turvaaminen vientituotteille.

Kärkihanke:
Arktinen Biolaakso – kasvuhakuinen vientiin tähtäävä luonnontuotealan yritysten klusteri

3. Moninaiset myyntikanavat
Kainuuseen tarvitaan myös muualta tulevaa ja muualla olevaa ostovoimaa, sillä riippuvuus yksittäisistä asiakkaista ja myyntikanavista on riski. Tärkeänä nähdään vuoropuhelu hankintayksikön kanssa tuoretuotetarjonnan lisäämiseksi. Tukkuyhteistyön rakentaminen ja keskusliikeyhteistyöhön panostaminen on osalle yrityksiä toimiva tie. Kainuulaisten tuotteiden tarjontaa ja näkyvyyttä on lisättävä pääkaupunkiseudulla ja niitä yhteistyösuhteita ja kanavia, joita pääkaupunkiseudulle on avautunut, täytyy vaalia ja kehittää. Aika lienee kypsä myös digitaalisten markkinapaikojen läpimurrolle: vaikka niitä on vuosien varrella jo kehitetty ja tarjolle tuotu, on käyttöönottoaste ollut heikko.

Kainuun Ruokastrategiassa halutaan korostaa myös alueellisen yhteistyön tärkeyttä ja yritysten välistä kumppanuutta paikallisen tarjonnan esille tuomiseksi. Kainuuseen on perustettu uusia myyntipisteitä, jotka tarjoavat tilat ja puitteet tähän. Kainuulaisen tarjonnan näkyville saattamista, kattavuutta ja saatavuutta peräänkuuluttavat myös matkailuyritykset, jotka panostavat ravintolatoimintaan. Ruokamatkailu on asia, jonka yllättävän moni näki isona mahdollisuutena sekä lisämyyntikanavana.

Kärkihanke:
Ruokamatkailu – ruokasesonkien, tapahtumien ja matkailutarjonnan kainutlaatuinen coctail

4. Ylimaakunnallinen yhteistyö ja vahvemmat verkostot
Ruokasektorin kehittäminen Kainuussa edellyttää ylimaakunnallista yhteistyötä ja kytkeytymistä suurempaan hankinta- ja markkina-alueeseen. Strategiaprosessin aikana vahvistui näkemys, että itäistä Suomea on tarkasteltava kokonaisuutena. Elinkeinolliset haasteet ja vaikeudet sekä alkutuotannossa että ruokasektorilla ovat pitkälti samoja, jolloin myös ratkaisuja on haettava laajemmalla rintamalla.

Haastatteluissa nousi esille investointitarpeita esimerkiksi keräilytukkutoimintaan, paikallisen kalan jatkojalostamiseen käyttövalmiiksi ruokatuotteiksi ja kustannustehokkaaseen, ylimaakunnalliseen lihankäsittelyketjuun.

Strategiaprosessin aikana tutustuttiin myös ruoka-alaa tukeviin verkostoihin muissa maakunnissa. Ylimaakunnalliset verkostot sekä toimijoiden että yritysten kesken ovat äärimmäisen tärkeät, jotta tuotantoa vaivaavia pullonkauloja voidaan poistaa ja periferiasijainnin haittoja helpottaa.

Kärkihanke:
Ruokasektorin tuki – ruokasektorin palveluverkosto klikkauksen päässä