Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma (Varuke) tukee julkisia ruokapalveluja tuottavia toimijoita toteuttamaan strategista ja konkreettista vastuullisuustyötä. Ohjelmaan mukaan valitut ruokapalvelut laativat omaan vastuullisuustoimintaansa suunnitelmat ja toteuttavat konkreettisia askeleita niitä kohti. Kolmevuotinen Varuke -ohjelma käynnistyi vuoden 2020 lopussa. Vuoden 2021 keväällä ruokapalvelut toteuttivat...
Ruoan arvoketjuilta ja etenkin alkutuotannolta odotetaan verrattoman paljon aikamme vihreässä siirtymässä. Alan yritysten pitäisi suojella ilmastoa ja ekosysteemejä sitomalla hiiltä, uudistaa luonnon monimuotoisuutta sekä huolehtia ruokaturvasta, taloudesta ja terveydestä. Ja tämä kaikki tulee tehdä siten, että fossiilisten panosten käyttö vähenee...
Hämäläinen neljän yrityksen yhteinen Taste of Slow Häme -ruokamatkailutuote syntyi yritysten yhteistyön ja hanketoiminnan kautta saadun tuen avulla. Yhteistyötä rakennetaan myös kauppojen ja lähiruokatuottajien välille selvittämällä, millaisia haasteita tai esteitä on lähiruoan matkalla kuluttajan ostoskoriin. Hämäläisten matkailutoimijoiden yhteistyö palkittiin Hungry...
Aloitin kesäkuun alussa uutena luonnontuotealan toimialapäällikkönä työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelussa oman toimeni ohella. Päätyöni on Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikössä Kokkolassa, jossa olen mukana Keski-Pohjanmaan alueelle myönnettävien yritys- ja hanketukien, maatilojen investointitukien sekä Leader-ohjelman hanke- ja yritystukien päätösketjuissa eri tavoin. Monipuolinen luonnontuoteala...
Suomalaiset söivät vuonna 2020 keskimäärin 64,1 kg tuoreita vihanneksia henkilöä kohden. Määrään sisältyy sekä kotimaiset, avomaalla ja kasvihuoneessa tuotetut vihannekset sekä tuontivihannekset. Yksistään tomaatin osuus vihannesten kulutuksesta oli 12 kg henkilöä kohden. (Ravintotase, Luke) Luomun ja lähituotannon suosio on kasvussa....
MikroX-hankkeessa testattiin kokeilevaa kehittämistä pienten ruoka-alan yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Lähtökohtana olivat yrityslähtöinen kehittäminen ja nopeat, muutoskyvykkyyttä tukevat kokeilut. Yhteistyöllä haluttiin tukea myös yritysten keskinäistä sekä yritysten ja TKI-toimijoiden verkostoitumista. Kokeilevaan kehittämiseen osallistui kuusi ruokapalveluita päätoimisesti tai osana laajempaa palvelukokonaisuutta tarjoavaa...
Maa- ja metsätalousministeriö julkisti Lähiruokaohjelman päivityksen toukokuun lopulla. Päivityksen pohjalla on vuonna 2013 hyväksytty ohjelma ja siitä tehdyn ulkopuolisen arvioinnin esiin nostamat huomiot. Ohjelmassa on nyt viisi tavoitetta aiemman kuuden sijaan, sillä tekstiä rytmitettiin uudelleen ja siitä poistettiin osittaisia teemallisia...
Muutamissa maakunnissa eri puolilla Suomea törmäytetään ruoka-alan opiskelijoita ja elintarvikeyrityksiä yhteen syksyn aikana erilaisin toteutuksin. Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee maakunnallista toimintaa viestinnällä sekä kokoamalla yhteen tuloksia ja käytännön toteutuksen malleja ”Yhdessä opitaan” -hengessä. Alla on muutamia poimintoja maakuntien tulevista opiskelijoiden...
Marja-alalla menee lujaa, sillä se vastaa moneen vallalla olevaan trendiin ja suuntaukseen. Kotimaiset marjat ovat terveellisiä, sopivat monenlaiseen ruokavalioon ja niitä on helppo käyttää kotikeittiössä ja välipaloina. Tuoremarjojen lisäksi marjajalosteet kiinnostavat kuluttajia, sekä isosta kaupasta että suoraan yrittäjiltä ostettuina. Korona-aika...
Usea Suomen maakunta kutsuu itseään ruokamaakunnaksi. Mutta mitkä ovat ne tekijät, jotka tekevät maakunnasta ruokamaakunnan? Yksiselitteinen määrittely on vaikeaa, mutta muutama ruokamaakuntia yhdistävä tekijä voidaan tunnistaa. Numerot kertovat ruoka-alan vahvuudesta. Tilastot kertovat selkeästi, jos ruoka-ala on merkittävä työllistäjä ja yritystulon...
