Artikkelit

Uusia työkaluja lyhyen elintarvikeketjun kehittämiseen

Kuva Pixabay.
45Lukenut

Lyhyissä elintarvikeketjuissa ruoan tuottajan ja sen kuluttajan välissä on mahdollisimman vähän välikäsiä. Mallin merkitys perustuu siihen, että se edesauttaa myönteisempää, oikeudenmukaisempaa, terveellisempää ja kestävämpää kehityssuuntausta. Lisäksi se pystyy tuottamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä.

Käynnissä olevan agroBRIDGES-hankkeen tavoitteena on antaa viljelijöille ja ruoan tuottajille käytännön tukea lyhyiden elintarvikeketjujen perustamiseen sekä tarjota työkaluja, kuten viestintämateriaaleja, koulutusohjelmia, tapahtumaoppaita ja digitaalisia työkaluja. agroBRIDGES-hankkeessa on mukana yhteensä 15 kumppania 11 eri Euroopan maasta. Suomesta mukana on VTT.

Lyhyillä elintarvikeketjuilla voidaan saavuttaa monenlaista hyötyä

Lyhyet elintarvikeketjut kuuluvat EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Lyhyitä elintarvikeketjuja on edistetty vuodesta 2014 lähtien kansallisten maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa toteutettujen lainsäädännöllisten ja poliittisten kannustimien avulla.

Lyhyen elintarvikeketjun määritelmä on edelleen epäselvä tutkijoiden ja poliittisten päättäjien keskuudessa, mutta se ymmärretään laajalti ”toimitusketjuksi, jossa on rajallinen määrä taloudellisia toimijoita ja joka on sitoutunut yhteistyöhön, paikalliseen talouskehitykseen sekä tuottajien, jalostajien ja kuluttajien läheisiin maantieteellisiin ja sosiaalisiin suhteisiin” (EU, 2013).

Lyhyitä elintarvikeketjuja on monenlaisia, kuten suoramyynti tiloilta, maaseutumarkkinat, internet-toimitukset, laatikkotoimitukset, itsepoiminta sekä kumppanuusmaatalous.

Kuva Pixabay.

Lyhyet elintarvikeketjut nähdään kestävämpänä tapana tuottaa, jalostaa ja/tai myydä elintarvikkeita. Ihannetilanteessa tuottaja ja kuluttaja asioivat suoraan ilman välikäsiä, ja viljelijöiden sekä tuottajien liikevaihto ja tulot kasvavat. Lyhyillä elintarvikeketjuilla on yhteiskunnallinen ja taloudellinen rooli maaseudun kehittäjänä. Lyhyisiin elintarvikeketjuihin liitettävät arvot ja merkitykset voivat luoda ylpeyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kuulumisen tunnetta ja ne voivat edistää paikallista sosiaalista elämää. Sosiaalisesta näkökulmasta lyhyet elintarvikeketjut kerryttävät yhteisön tuloja tai auttavat yhteisöjen varallisuutta uuteen kiertoon sekä luovat uusia työpaikkoja. Ympäristön kannalta lyhyet kuljetusmatkat ja pienempi pakkausmateriaalin määrä ovat merkittäviä.

Työkaluja lyhyen elintarvikeketjun tukemiseen

agroBRIDGES-hankkeessa toteutetun selvityksen mukaan yleisiä esteitä lyhyille elintarvikeketjuille ovat kapea tuotevalikoima ja haasteet brändin rakentamisessa, viljelijöiden ja tuottajien sitoutuminen, pienet resurssit ja valmiudet, rakenteelliset ja logistiset kysymykset sekä vähäinen hallinto- ja yhteistyö. Toisinaan myös riittävän asiakasmäärän löytäminen voi olla haastavaa. Lisäksi Suomessa kuljetuskustannukset ovat korkeat pitkien etäisyyksien vuoksi.

Hankkeessa kehitetään parhaillaan työkalupakkia, jonka tarkoituksena on tukea viljelijöitä ja ruoan tuottajia lyhyiden elintarvikeketjujen perustamisessa sekä tarjota työkaluja, kuten viestintämateriaaleja, koulutusohjelmia, tapahtumaoppaita ja digitaalisia työkaluja. Lisäksi toteutetaan päätöksenteon tukityökaluja, jotka helpottavat kestävimmän liiketoimintamallin valintaa lyhyessä elintarvikeketjussa. Kehitystyötä tukee ryhmä kotimaisen elintarvikealan toimijoita.

Kuva Pixabay.

Hankkeen työkalupakin avulla on tarkoitus tuoda 5-8 prosentin kasvu EU:ssa toimiville suoramyyntitiloille. Tukityökaluilla on suuri ja myönteinen vaikutus tuottajien ja kuluttajien välisten yhteyksien vahvistamiseen.

Työkalut ovat juuri nyt valmistumassa. Alkusyksyn aikana työkaluja testataan ja arvioidaan eri sidosryhmien kanssa. Tämän jälkeen sisältöjä vielä mahdollisesti päivitetään, mikä jälkeen ne ovat vapaasti saatavilla projektin verkkosivuilla. Työkalut käännetään yhteensä 12 eri kielelle, myös suomeksi.

Lisätietoja agroBRIDGES-hankkeesta: https://www.agrobridges.eu/
Lisätietoja: Kaisa Vehmas, kaisa.vehmas@vtt.fi

Lähteet
EU (2013). Regulation (EU) No 1305/2013 of the European Parliament and of the Council of 17 December 2013 on support for rural development by the European Agricultural Fund for Rural Development (EAFRD) and repealing Council Regulation (EC) No 1698/2005. Brussels, Belgium: European Commission.