Artikkelit

Vireää luonnontuotealan kehittämistyötä päättyvällä ohjelmakaudella

Kuva Eija Vuorela.
35Lukenut

Luonnontuotealan kasvumahdollisuuksiin on tartuttu vireällä kehittämistyöllä. Alan kehittämishankkeita toteutettiin monipuolisesti ympäri Suomen pian päättyvällä ohjelmakaudella. Tehdyn kehittämistyön sisällön ja vaikuttavuuden sekä luonnontuotealalle laaditun toimintaohjelman toteutumisen arvioimiseksi alaan liittyvästä vuosien 2015–2021 hanketoiminnasta tehtiin koonti. Tehty työ antaa kuvan tähänastisen laajan työn tuloksista ja jatkossa tarvittavista kehittämis- ja tehostamistoimista.

Koontityössä luonnontuotealan hanketoimintaa tarkasteltiin monipuolisesti eri näkökulmista. Tarkastelussa keskityttiin hankkeiden toimintaan ja toimenpiteisiin, rahoitukseen, toteutusalueisiin ja toteuttajatahoihin. Erityisesti arvioitiin, miten niiden toiminta toteutti Luonnontuotealan toimintaohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä. Hankeaineistojen lisäksi tietoa koottiin alan hanketoteuttajille ja yrittäjille suunnatuilla kyselyillä. Samalla saatiin tietoa siitä, mihin osa-alueisiin luonnontuotealalla tulisi jatkossa panostaa. Tietoa hyödynnetään uuden toimintaohjelman valmistelussa.

Monipuolisesti kehittämishankkeiden toteuttajia ja rahoittajia

Vuosina 2015–2021 toteutettiin yhteensä lähes 150 luonnontuotealaan liittynyttä hanketta. Kehittämiseen painottuneiden hankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä noin 34 miljoonaa euroa. Moniin hankkeisiin sisältyi kuitenkin myös muiden toimialojen kuten elintarvikealan, metsätalouden tai marjanviljelyn kehittämistä. Hankkeita oli kaikissa maakunnissa, mutta lukumääräisesti niitä toteutettiin eniten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Lisäksi toteutettiin runsaasti valtakunnallisia ja kansainvälisiä hankkeita.

Luonnontuotealan kehittäjien joukko monipuolistui, aktiivisia hankkeiden toteuttajia olivat muun muassa Luonnonvarakeskus, kunnat kehittämisyhtiöineen sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut kuten Oulun yliopisto ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Lapin ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu. Muita useiden hankkeiden toteuttajia olivat 4H-järjestö, Suomen metsäkeskus, ProAgria, ammatilliset oppilaitokset ja Arktiset Aromit ry.

Hankkeiden päärahoittajina toimivat erityisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (sekä ELY-keskusten että Leader-yhdistysten kautta), Euroopan aluekehitysrahasto, kansainväliset rahoitusohjelmat sekä maa- ja metsätalousministeriö. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettiin vuosina 2015–2021 ELY-keskusten kautta 60 hanketta, joiden kustannusarviot olivat yhteenlaskettuna noin 12,5 miljoonaa euroa. Leader-yhdistysten kautta rahoitettiin samasta ohjelmasta 31 hanketta kustannusarvioiltaan yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa. Euroopan aluekehitysrahaston 28 hankkeessa kustannusarviot olivat yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat hankkeet (11 kpl) olivat kustannusarvioiltaan yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.

Hanketoiminta oli laaja-alaista, mutta kehitettävää jäi runsaasti

Luonnontuotealan raaka-ainetuotantoa kehittäneissä 65 hankkeessa muun muassa koulutettiin kerääjiä, koottiin keruuverkostoja, kehitettiin raaka-ainetuotannon toimintatapoja, selvitettiin alkutuottajien markkinoita sekä lisättiin luonnontuotteiden tunnettuutta. Alan tuotekehitykseen paneutuneista 62 hankkeessa esimerkiksi välitettiin tutkimus- ja markkinatietoa, lisättiin eri aiheissa alan yrittäjien ja kehittäjien osaamista, tarkasteltiin korkean jalostusasteen erikoistuotteita sekä panostettiin teknologiaosaamiseen sekä tuotanto- ja testausmenetelmien kehittämiseen. Lisäksi hankkeissa kehitettiin tuotekokonaisuuksia ja palvelukonsepteja yhteistyössä matkailu- ja hyvinvointialan palveluntuottajien kanssa.

Kokonaisuudessaan vuosien 2015–2021 luonnontuotealan hanketoiminta oli varsin monipuolista ja käsitteli käytännössä lähes kaikkia toimintaohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä, mutta niistä monen osalta toteutuminen jäi suurelta osin kesken. Kehittämistyö oli yleisesti tarkasteltuna hivenen hajanaista ja lyhytkestoista eikä eri aihekokonaisuuksiin päästy syventymään riittävästi. Tarkastelu jäi monessa hankkeessa yleiselle, perustietoa selvittävälle ja esiin tuovalle tasolle. Tarkastelukauden aikana alan kehittämistyöhön tuli kuitenkin mukaan runsaasti uusia toimijoita, raaka-aineita ja aihealueita, joten tietoperustan kokoamiselle olikin tarvetta.

Luonnontuotealan raaka-ainetuotannon ja -markkinan toimivuuteen jäi vielä paljon kehitettävää tuleville hankkeille ja tulevalle toimintaohjelmakaudelle. Alan tuotekehityksessä ja jalostusasteen nostamisessa on edelleen runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Samoin luonnontuotteiden tuoma lisäarvo matkailun ja hyvinvointialan tuotekokonaisuuksiin ja palvelukonsepteihin on pääosin saavuttamatta. Jatkossa alan hanketoimintaan tarvittaisiin lisää pitkäjänteisyyttä, hankekokonaisuuksia sekä eri alueilla toteutettavien hankkeiden yhteistyötä ja yhteensovitusta. Yleisestä alan tiedonvälityksestä ja kehittämisestä painopistettä tulisi siirtää aiempaa yrityslähtöisempiin ja syvällisempiin kysymyksiin.

Selvitystyö tehtiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa osana valtakunnallista, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettua Ruokasektorin koordinaatiohanketta.

Lisätietoja
Juha Rutanen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
juha.rutanen@helsinki.fi

Venla Siltovuori ja Juha Rutanen, 2022: Luonnontuotealan hankkeet alan toimintaohjelman toteuttajina, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja 213