Kujalan tilan isäntä Timo Kujala on osallistunut Perämerellä Hailuodon saaressa sijaitsevan kotitilansa touhuihin pikkupojasta asti. Isäntänä hän on toiminut vuodesta 2006 saakka. Laiduntoiminnasta on siirrytty vahvasti omaan pihvikarjaan, ja tällä hetkellä tilalta löytyy noin sata emolehmää, jotka laiduntavat kesät vasikoidensa kanssa Hailuodon merenrantalaitumilla. Perinnemaiseman hoito on tärkeä osa tilan toimintaa ja arvokasta ympäristötyötä.
Luonnonlaitumilla kasvanutta lihaa myydään tuoreena tai pakastettuna. Lisäksi tila tuottaa makkaroita, säilykkeitä, ohra- ja kauraryynejä, kaurahiutaleita sekä maankuuluja Löökikastikkeita (vuodesta 2014 asti). Kun kastikkeiden valmistus siirtyi Kujalan tilan elintarviketiloihin, kastikkeiden äiti Ritva Heiskari opetti niiden teon kädestä pitäen Kujalan isännälle ja emännälle.
Susanna Kujala on toiminut tilalla emäntänä muutaman vuoden ajan, mutta tänä keväänä myös sukunimestä tuli yhteinen parin mentyä naimisiin.
Vaikka Kujalan tilan suoramyynti aloitettiin jo 90-luvulla ohra-kauraryyneillä ja kaurahiutaleilla, Hailuodon rantalaitumilla kasvatetun lihan suoramyynti aloitettiin varsinaisesti syksyllä 2013. Jatkojalostus ja suoramyynti toimii oman Kujalan Herkku Oy yrityksen kautta. Lisäksi tila pyörittää Kujalan Burgeria, jonka burgeriauto kiertää erilaisissa tapahtumissa ja myy valmiita lähiburgeriannoksia.
– Toiminnan laajentamista on tehty aikanaan, ja aika lailla nykyäänkin, ihan itse alusta loppuun, mutta erilaisilta tahoilta löytyisi varmasti koulutuksia ja erilaisia hankkeita, joista aloitteleva toimija voisi saada apua, Timo Kujala toteaa.
Hankkeista näköalaa uusiin toimintatapoihin johtamisessa ja rehuntuotannossa
Kujalan tila onkin ollut ahkerasti mukana erilaisissa hankkeissa. Juuri päättyneessä ProAgria Oulun yritysjohtamiseen painottuneessa ProLiideri – vastuullinen johtaja, kestävä yritystoiminta -hankkeessa tutustuttiin hyvän porukan kanssa erilaisiin johtamisen ja johtamiskulttuurin esimerkkeihin. Kotimaan kierroksen lisäksi hanke teki opintomatkan Tanskaan juuri ennen koronapandemiaa.
– Mukana oli hieno porukka yrittäjiä laidasta laitaan: viljelijöitä, jatkojalostajia, karjankasvattajia ja koneurakoijia. Uusia tuttavuuksia, mutta myös vanhoja tuttuja aiemmista kuvioista, Timo Kujala kertoo.
Hankkeeseen osallistumisen yksityisrahoitusosuus oli sopiva, kun projektissa esimerkiksi opintomatkalle pääsi Kujalan tilalta reissuun sekä emäntä että isäntä. Tanskassa vierailtiin niin suoramyyntipaikoissa, tiloilla kuin esimerkiksi isoilla koneasemillakin. Matka oli antoisa.
Uudet käytännöt ovat keskiössä myös uudessa Diginurmi -hankkeessa. Hankkeessa kehitetään viljelijöiden teknistä osaamista ja kokeillaan datan tuomia taloudellisia hyötyjä rehuntuotannossa.
Sopiviin hankkeisiin lähdettäessä on löydyttävä aikaa ja oikeaa tarvetta
Alueella tunnettua tilaa pyydetään monesti suoraan mukaan hankkeisiin. Timo Kujalan on mietittävä tarkkaan, onko hanke sopiva omalle tilalle.
– Vaikka hankkeisiin osallistuminen ei paljoa yrittäjälle kustanna, on mielestäni turha lähteä mukaan sellaiseen, johon sitten jättää kunnolla osallistumatta. Yhteistyö toimii, kun on aikaa ja mahdollisuuksia perehtyä tarjottavaan sisältöön, Timo Kujala pohtii.
Välillä mahdollisuudet ovat kuitenkin juuri sopivia, kuten Arctic Food Lab -ohjelmakokonaisuus, joka liittyy Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026. Se muun muassa kokoaa yhteen Oulun seudun gastronomian ja ruokakulttuurin toimijoita sekä juhlistaa pohjoista ruokaa ja gastronomiaa Arctic Food Lab -tuotemerkin alle. Mukana on paljon alueen paikallisia yrityksiä.
– Kriteerit tuotteille olivat juuri meille sopivat, joten laitoimme hakemuksen menemään ja saimme niin Luonnonlaidun naudanlihan, Kujalan Burgerin kuin esimerkiksi Löökikastikkeetkin listoille, Timo Kujala kertoo.
Hankkeiden tarjoamat erilaiset lyhyet koulutukset ovat myös olleet hyödyllisiä, mutta silloinkin tarve sisällön osaamiseen on tullut yrittäjiltä itseltään.
– Viimeksi osallistuin ProAgria Oulun järjestämiin some-koulutuksiin liittyen Instagramiin, Susanna Kujala kertoo.
Yhteistyötä myös naapuritilan ja Oulun koulutuskuntayhtymän kanssa
Isojen, hankevetoisten yhteistyökuvioiden lisäksi Timo Kujala nostaa tärkeänä myös alun perin hänen vanhempiensa aloittaman yhteistyön naapuritilan kanssa.
– Nykyään jaamme Arto Sipilän kanssa muun muassa sadonkäsittelykalustoa, työkoneita ja varastotiloja. Jaetut kustannukset ovat pienemmät ja tämä yhteistyö on meille myös selkeä voimavara, Timo Kujala kertoo.
Muita lähiruokatoimijoita Timo Kujala haluaakin ajatella yhteistyökumppaneina, ei niinkään kilpailijoina. Pienessä mittakaavassa toimivat lähiruokatoimijat eivät kilpaile hinnalla, vaan ihan muilla ansioilla. Jos jokainen suomalainen panostaisi lähiruokaan edes kympin kuukaudessa, sillä olisi iso vaikutus paikallisesti – ja kotimaiseen huoltovarmuuteen.
Oppilaitosyhteistyön kautta Kujalan tila on myös saanut harjoittelijan tilalle muutamana keväänä Koulutuskuntayhtymä OSAO:n Muhoksen yksiköstä. Samoin elintarvikepuolelta on tehty näyttöjä Kujalan Burgerille pikaruokapuolelta. Vaikka perehdytys vie aikaa yrittäjän arjesta, on tärkeää, että nuoret pääsevät oppimaan töitä aidossa ympäristössä.
Oman alueen tuntemus on arvokasta hanketoimijoille
Oman toiminnan kehittämisestä kiinnostuneille yrittäjille Timo Kujala vinkkaa, että kiinnostavilta kuulostaviin yhteistyökuvioihin kannattaa lähteä rohkeasti mukaan kokeilemaan. Hyvä lähtökohta on tietysti se, että tarjottu kehittämiskohde tai koulutus sopii omaan tilanteeseen.
Hankkeiden järjestäjäosapuolien Timo Kujala toivoo olevan hyvin perillä oman alueensa toimijoista, sekä tietysti aihepiiristä.
– Oikean sisällön kohdistaminen sopiville yrityksille tekee kaikesta helpompaa, myös hankkeen vetäjille. Turhan laaja osallistujakunta tai aihe voivat jättää itse toiminnan liian kevyeksi pintaraapaisuksi – vaikka tietysti verkostoituminen sellaisten kontaktien kanssa, jotka osaavat aivan toisia asioita kuin itse, voi sinällään olla arvokasta, Timo Kujala pohtii.
Teksti: Ellinoora Havaste
Kuvat: Susanna Kujala
