Elintarvikeala on ravinnontuotannon, huoltovarmuuden, turvallisuuden ja työllistävyytensä takia tärkeässä asemassa. Alalla on paljon mahdollisuuksia ja viime vuosina on syntynyt monia mielenkiintoisia yrittäjämenestystarinoita. Itsensä työllistämisen yleistyminen on ollut viime vuosien huomattava työelämän trendi, ja noin kaksi kolmasosaa suomalaisista yrittäjistä onkin pienyrittäjiä....
Mitä kauemmaksi omasta tutusta kotimarkkinasta on menemässä, sitä tärkeämpää on hoitaa kotiläksyt huolellisesti. Kohdemarkkina, johon on suuntaamassa, tulee selvittää tarkasti ja kehittää niin tuote kuin konsepti sellaisiksi, jotka puhuttelevat juuri kyseisen kohdemarkkinan kuluttajia ja joiden avulla erottuu edukseen kilpailijoista. Tällöin...
Kestävät ruokajärjestelmät ovat olennainen osa kestäviä yhteiskuntia. Itämeren alueella tarjoillaan päivittäin yli 10 miljoonaa julkista ateriaa. Tämä on merkittävä määrä, ja julkisilla aterioilla ja niiden edellyttämillä hankinnoilla onkin selkeää muutosvoimaa kohti nykyistä kestävämpää ruokajärjestelmää sekä Itämeren alueella että sen ulkopuolella....
Kodeissa muodostuu hävikkiä, vaikka moni lähtökohtaisesti pitää hävikkiä vältettävänä asiana. Kuluttajaliiton koordinoimassa Hävikkifoorumi-hankkeessa luodaan uutta keinovalikoimaa kotitalouksien hävikin taklaamiseksi. Tieto parhaimmista hävikkiratkaisuista kootaan niin kuluttajille, kaupalle kuin teollisuudelle hallituksen asettaman hävikin puolittamistavoitteen saavuttamiseksi. Hävikkiä syntyy tahtotiloista huolimatta – Miksi? Hävikkiä...
Suomessa syödystä kaupallisesta kalasta yli 80 % on tuontikalaa. Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on tuplata kotimaisen kalan kulutus vuoteen 2035. Kuluttaja- ja markkinalähtöisyyden vahvistumisen, alan uudistumisen sekä kestävän ja vastuullisen toiminnan lisäksi alkutuotannon toiminnan...
Elintarviketuotannossa muodostuu merkittävä määrä sivujakeita, jotka ovat arvokasta raaka-ainetta elintarvikkeita, rehuja, kosmetiikkaa, lääkeaineita, energiaa, maanparannusaineita sekä teknisiä tuotteita valmistaville yrityksille. Yrityksillä on tarvetta, mutta myös kiinnostusta tehostaa sivujakeiden hyödyntämistä. Sivujakeiden kuljetus ja käsittely aiheuttavat yrityksille kustannuksia, joita voidaan vähentää minimoimalla...
Pääkaupunkiseudun ravintoloissa kokeillaan syksyllä Ilmastoannos-merkkiä. Se auttaa asiakkaita tunnistamaan ruokalistalta ne annokset, joiden hiilijalanjälki on keskimääräistä pienempi. Ravintoloita kannustetaan mukaan kampanjaan tarjoamalla käyttöön Ilmastoannos-tunnus ja työkalut annosten hiilijalanjäljen laskemiseen. Ruoka-annosten hiilijalanjälki näkyväksi Ilmastoannos-kampanja rohkaisee ravintoloita tarjoamaan ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja. Kampanjaan on...
Hallitusohjelman mukaisesti kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta lisätään kestävästi uuden kotimaisen kalan edistämisohjelman avulla. Se on laadittu maa- ja metsätalousministeriön johdolla laajassa yhteistyössä muun muassa Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Pääosa ohjelman rahoituksesta tulee Euroopan meri-, kalatalous-...
Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma (Varuke) tukee julkisia ruokapalveluja tuottavia toimijoita toteuttamaan strategista ja konkreettista vastuullisuustyötä. Ohjelmaan mukaan valitut ruokapalvelut laativat omaan vastuullisuustoimintaansa suunnitelmat ja toteuttavat konkreettisia askeleita niitä kohti. Kolmevuotinen Varuke -ohjelma käynnistyi vuoden 2020 lopussa. Vuoden 2021 keväällä ruokapalvelut toteuttivat...
Euroopan unioni vaatii pakkausjätteen määrän vähentämistä ja kierrätyksen tehostamista Euroopassa tuotetaan vajaa 30 miljoonaa tonnia muovijätettä vuosittain, ja määrä näyttää olevan kasvussa. Meriin ja maaperään päätyvä muovijäte on herättänyt viime vuosina kasvavaa huolta globaalisti, minkä vuoksi myös Euroopan unioni on...
