Maanviljelijät ovat tottuneet elämään jatkuvassa muutoksessa. Muutosketteryyttä on aina tarvittu sään, markkinoiden, politiikan, kuluttajien odotusten ja muiden yhteiskunnan muutosten vuoksi. Etenkin viime vuosikymmeninä muutoksia on kuitenkin tapahtunut lähes kaikilla maatalouden aloilla yhtä aikaa, mikä on nostanut huolta huoltovarmuudesta. Jotta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuus voidaan turvata myös tulevaisuudessa, on tärkeää kehittää maatalouden resilienssiä eli muutosjoustavuutta.
Maatalouden akuutti kannattavuuskriisi, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, pitkittynyt koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtymiseen seurauksena lisääntyneet sään ääri-ilmiöt sekä luontokato haastavat maatalous- ja ruokajärjestelmien toimivuutta. Kokemukset häiriöiden yllättävistäkin seuraamuksista ovat lisänneet ymmärrystä siitä, että nykyiset maatalouden tuotantojärjestelmät ovat hyvin haavoittuvaisia häiriöille ja varautumista yllättäviinkin muutoksiin tulisi kehittää.
Muutosjoustavuuden kehittäminen on ruokajärjestelmän yhteinen asia
Ruokajärjestelmän toimivuuden edellytyksiin sisältyy siihen kuuluvien elinkeinojen kannattavuus, ihmisten ja eläinten hyvinvointi sekä luontopääoman ja ekosysteemipalveluiden varmistaminen. Resilienssin eli muutosjoustavuuden kehittämiseksi tarvitaan kaikkien toimijoiden hyviä aloitteita, esimerkiksi monimuotoisuuden lisäämistä, ravinteiden kierrättämistä, sopimuksia ja investointeja tietoturvan parantamiseksi. Tutkimus ja tiedonvälitys sekä ihmisten verkostoituminen ja yhteistyö ovat tärkeitä keinoja, joilla voidaan tukea maanviljelijöiden ja maaseudun yrittäjien valmiuksia kehittää toimintaansa. Vuorovaikutus ja tiedonkulku edistävät uusien innovaatioiden syntymistä ja poikkeustilanteessa oikeanlaisen tilannekuvan muodostumista.
Äärimmilleen viety maataloustuotannon yksipuolistuminen vaarantaa ruokaturvan toteutumisen tulevaisuudessa, jonka kaikkia epävarmuuksia, uhkia ja häiriöitä emme tunne. Suomalaisessa ruokajärjestelmässä ruoan saatavuuden turvaamisen kulmakivi on monimuotoinen ja kannattava maatalous ja elinvoimainen maaseutu. Maantieteellisesti laaja ja monipuolinen maataloustuotanto turvaa teollisuudelle kotimaisten raaka-aineiden saatavuutta sään ääri-ilmiöiden osuessa tietylle alueelle. Tilatasolla monimuotoisuus viljelykierrossa edistää kasvukuntoa ja hyvää maaperän terveyttä, joka suojaa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta kuten rankkasateilta ja kuivuudelta. Esimerkiksi viljatiloilla nurmien, öljy- ja valkuaiskasvien lisääminen viljelykiertoon olisi keino edistää muutosjoustavuutta.
Äärimmäisten poikkeustilojen varalta varmuusjärjestelmät kuten kriittisten tuotantopanosten ja raaka-aineiden varastot ja tietoturvajärjestelmät ylläpitävät ja turvaavat ruoan saatavuutta. Viranomaisilla on tärkeä rooli näiden vahvistamisessa, mutta ne vaativat myös sitoutunutta yhteistyötä elintarvikejärjestelmän toimijoiden välillä.
MURU-hanke tarjoaa tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuudesta
Tammikuussa alkanut valtakunnallinen tiedonvälityshanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) edistää tiedonvälityksen ja toimijoiden verkottamisen kautta maatalouden ja ruokajärjestelmien sopeutumiskykyä, muutosjoustavuutta ja ilmastoviisautta.
Hanke välittää tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tunnistaa ruokajärjestelmän vahvuuksia ja tuottaa ratkaisuja sen rakenteellisiin ja alueellisiin ongelmakohtiin yhdessä toimijoiden kanssa. Tuotamme tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla viljelijät saavat tukea ilmastoviisaaseen ja muutosjoustavaan tulevaisuuteen sopeutumiseen ja voivat lisätä elinvoimaisuuttaan ja kilpailukykyään. Teemme vuorovaikutteista viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän kautta. Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta www.ilmastoviisas.fi.
Kirjoittaja
Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -valtakunnallinen tiedonvälityshanke 1.1.2022-31.12.2024. Rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
