Artikkelit

Elinvoimaa kalatalouteen ja lisää kotimaista kalaa kuluttajalle tiedon avulla

226Lukenut

Suomessa syödystä kaupallisesta kalasta yli 80 % on tuontikalaa. Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on tuplata kotimaisen kalan kulutus vuoteen 2035. Kuluttaja- ja markkinalähtöisyyden vahvistumisen, alan uudistumisen sekä kestävän ja vastuullisen toiminnan lisäksi alkutuotannon toiminnan edellytyksiä pitää parantaa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk on kehittänyt kaupalliseen sisävesikalastukseen saalistietojen ilmoittamiseen mobiilisovelluksen tietokoneella tai lomakkeilla tehtävän ilmoituksen rinnalle. Järvikala-sovelluksen ominaisuuksia kehitetään parhaillaan eteenpäin. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rahoittaa Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Euroopan aluekehitysrahaston kautta kahta Xamkin kalatalousalan hanketta. Xamk panostaa kalatalousalan tiedonkulkuun kehittämiseen.

Kalatalousalan tiedonkulun kehittäminen Xamkissa.

Tiedonkulun keskeinen rooli

Kalatalousalaan liittyvää tietoa ei pystytä hyödyntämään täysimittaisesti kalan arvoketjussa. Syynä siihen on esimerkiksi tiedon hajaantuminen useille toimijoille ja eri järjestelmiin, joiden välillä tietoa ei voi siirtää. Käytettävissä oleva tieto kuvaa usein jo menneitä tapahtumia.

Reaaliaikaisella tiedonkululla voitaisiin parantaa kalatalousalan sidosryhmien yhteistyötä, jos päätöksien tueksi olisi enemmän tietoa. Tiedonkulun läpinäkyvyys poistaisi myös väärinymmärryksiä, joita alalla esiintyy. Xamk tekee Järvikala-sovellukseen kalastajalle saalistietojen raportointi mahdollisuuden. Tämä on yksi askel kohti parempaa tiedonkulkua.

Ennakointi auttaa vastaamaan kysyntään

Oman vivahteen kotimaisen kalan kaupankäyntiin tuo alan sesonkimaisuus ja vaihtelevat sääolot. Kotimaista kalaa jää myymättä, koska kalan myynti- ja osto tapahtuu lähes samanaikaisesti ja pääosin puhelimitse.

Ennakkotiedon välitystä kalan osto- ja saalismääristä kokeillaan Järvikala-sovelluksen laajennuksella. Myyjän ja ostajan tarpeet kohtaavat paremmin, kun laajennus mahdollistaa käyttäjien keskinäisen kommunikoinnin kalakalenterilla. Tavoitteena on madaltaa yhteydenoton kynnystä ja tukea yritysten keskinäistä verkostoitumista näyttämällä yritykset ja niiden yhteystiedot kartalla.

Logistiikassa riittää tehostettavaa

Kalastajat useimmiten vastaavat kalan kuljettamisesta käsiteltäväksi. Kalatalousalan sesonkiluonteen takia kuljetustarpeet vaihtelevat paljon eri ajanjaksoilla. Vesistöjen rikkonaisuus ja pitkät matkat nostavat kuljetuskustannuksia ja hankaloittavat sopivan logistiikkaratkaisun löytymistä.

Itä-Suomessa kokeillaan vuoden 2022 alkupuolella voidaanko ongelmaa osittain ratkaista yhteiskuljetuksilla. Järvikala-sovelluksen uusi testattava ominaisuus mahdollistaa sen, että kalastajat ja kalanostajat voivat sopia yhteiskuljetuksista. Kokeilun tavoitteena on tehostaa nykyisiä resursseja, koota isompia kertakuljetuseriä ja saada kustannussäästöjä.

Tarvitaan myös lyhempiä toimitusketjuja, jotta kalatuotteiden saatavuuteen ja kuluttajan tarpeisiin voidaan vastata. Uudentyyppisillä suoramyyntikanavilla, kuten Wolt ja Suppilog palveluilla pystyttäisiin lyhentämään kalan toimitusketjua. Niiden käyttöönottoon tarvitaan kuitenkin kalatalousalan toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

Ruoan alkuperä ja kestävyys

Ympäristöasiat nousevat usein esille, kun puhutaan ruoasta. Ruoan tuotanto ja kulutus aiheuttavat kolmanneksen kaikista ympäristö- ja ilmastopäästöistä maailmassa. Ruoan alkuperän todentaminen ja ympäristövaikutusten esittäminen kuluttajalle on entistä tärkeämpää. Tieto vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen ja lisää kuluttajan mahdollisuuksia vaikuttaa omilla valinnoilla ruokaketjuun.

Tulevaisuuden trendinä on ruoan ympäristövaikutusien mittaaminen, jotta kuluttajat voivat vähentää päästöjä. Kaupallisen kalastuksella on tärkeä rooli vesien tilan ylläpidossa. Järvikala-sovellusta kehittämällä välitetään kalan alkuperä- ja ympäristötietoa uudella tavalla, jotta kuluttaja ymmärtäisi paremmin kaupallisen kalastuksen vaikutuksia ympäristöön.

Vaikuttaisiko sinun ostopäätökseesi seuraava tieto: “Kalastuksen avulla vesistöistä poistuu vuosittain Itä-Suomen alueelta fosforia n. 16.000 kg eli 11 henkilöauton verran. Levää estetään kasvamasta n. 16 M kg edestä eli 313 rekallisen verran.”

Kirjoittajat

Antti Kinnunen, projektipäällikkö ja Teija Rautiainen, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk


Hankkeet

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon – Etelä-Savo 01.08.2020 – 31.10.2022
Tavoitteena luoda toimintamalli – vesiensuojelua kaupallisella kalastuksella. Tiedonsiirtokanava, jossa välitetään kalan jäljitettävyys- ja ympäristötietoa arvoketjussa.
Toteuttaja: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Rahoittaja ja päärahoituslähde: Etelä-Savon ELY-keskus – Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen 01.09.2020 – 31.12.2021
Tavoitteena tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista: selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia. Arvioi kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.
Toteuttaja: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Rahoittaja ja päärahoituslähde: Etelä-Savon ELY-keskus- Euroopan aluekehitysrahasto


Lähteet:

Kotimaisen kalan edistämisohjelma – maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)
Kalamarkkinat ja kalan kulutus – Luonnonvarakeskus (luke.fi)
Jäljitettävyys elintarvikeketjussa | Hyvää Suomesta (hyvaasuomesta.fi)
Ruoan alkuperä ja kestävyys – Luontoon.fi
Jäljitettävyys – Ruokavirasto