Artikkelit

Yritysten yhteistyöllä elintarviketalouden sivujakeet hyötykäyttöön

Pikkurapujen saksista (vas) ja kehosta keittämällä ja kuivaamalla valmistettua rapujauhoa. Kuva Esa Erkamo.
132Lukenut

Elintarviketuotannossa muodostuu merkittävä määrä sivujakeita, jotka ovat arvokasta raaka-ainetta elintarvikkeita, rehuja, kosmetiikkaa, lääkeaineita, energiaa, maanparannusaineita sekä teknisiä tuotteita valmistaville yrityksille. Yrityksillä on tarvetta, mutta myös kiinnostusta tehostaa sivujakeiden hyödyntämistä. Sivujakeiden kuljetus ja käsittely aiheuttavat yrityksille kustannuksia, joita voidaan vähentää minimoimalla niiden muodostumista, yritysten yhteiskuljetuksilla ja tuotteistamalla. Sivujakeiden hyödyntämisellä voidaan saavuttaa taloudellisen hyödyn lisäksi imagohyötyä, edistää yritystoimintaa sekä pienentää sivujakeiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta.

Uutta liiketoimintaa sivutuotteista – Uusivu -hankkeen tavoitteena oli kehittää yritysten yhteistyötä tuomalla yrityksiin tietoa potentiaalisista yhteistyökumppaneista ja -mahdollisuuksista, sivujaemääristä sekä erilaisista käsittelymenetelmistä ja niiden eduista. Lisäksi selvitettiin erilaisia tapoja käsitellä sivujakeet siten, että niistä voidaan valmistaa uusia tuotteita. Hankkeessa tarkasteltiin myös tuotteiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Lainsäädäntö, käytettävyys ja hyötykäytön kannattavuus asettavat reunaehtoja elintarviketeollisuuden sivujakeiden käytölle. Sivujakeiden hyödyntämisessä on liiketoimintamahdollisuuksia, kun kaikki nämä kolme reunaehtoa täyttyvät. Materiaali voi olla käytettävissä sellaisenaan tai lainsäädännön ehtojen mukaisesti käsiteltynä. Elintarviketuotannon sivujakeiden käytettävyyteen vaikuttavat muun muassa:

  • sivujakeiden ominaisuudet, saatavuus, määrä ja laatu
  • yrityksen sijainti ja etäisyydet sivujakeita hyödyntäviin yrityksiin
  • hyödyntämismahdollisuudet ja -vaihtoehdot
  • yrityksen resurssit
  • keräily- ja kuljetusmahdollisuudet
  • olemassa olevat laitteistot
  • kylmäsäilytys-/pakastuskapasiteetti

Liiketoimintahdollisuuksien näkökulmasta arvioidaan erityisesti taloudellista kannattavuutta, mutta myös ympäristönäkökohdat ja hiilijalanjälki voivat olla kannattavuuden kriteereinä.

Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen aiheuttamia päästöjä ilmakehään

Hiilijalanjälkeä voidaan käyttää esimerkiksi kahden käyttötarkoitukseltaan samanlaisen tuotteen vertailuun tai tuotantoprosessin ja tuotekehityksen työkaluna. Uusivu-hankkeessa laskettiin hiilijalanjäljet viidelle sivujakeista valmistetulle tuotteelle:

  • elintarviketuotannon jäterasvan jalostaminen biodieselin raaka-aineeksi
  • rapujauheen valmistaminen pikkuravuista
  • lihantuotannon sivutuotteena syntyvän lyhytkuituisen lampaanvillan käsittely esim. tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi
  • broilerin höyhenten jalostaminen eristeeksi
  • omenamäskin kuivaaminen esim. lemmikkien ruuaksi
Kuivattua omenamäskiä, kuva Maarit Mäki.

Erilaisilla käsittelyillä sivujakeet tuotteiksi

Sivujakeiden käsittelyyn soveltuvia prosesseja ovat esimerkiksi mekaaniset (murskaus, jauhatus, suodatus), termokemialliset (pyrolyysi, kuivaus), kemialliset (uutto, hapotus) ja biologiset (fermentointi, mädätys) menetelmät. Kun esimerkiksi biomassaa kuivataan, lopputuote voidaan hyödyntää erilaisissa elintarvikkeissa ja rehuseoksissa. Biomassasta voidaan eri tekniikoilla ja uuttamalla erottaa polysakkarideja ja muita uuteaineita, joita voidaan edelleen jalostaa hienokemikaaleiksi, lääke- ja bioaktiivisiksi komponenteiksi.

Yritysten yhteistyöllä tuloksia

Erilaisia sivujakeita hyödyntäviä yrityksiä on varsin kattavasti eri puolilla Suomea, mutta kuljetusmatkat ovat usein pitkiä. Sivujakeita hyödyntävien yritysten kiinnostus varmasti kasvaisi, jos sivutuotemäärät olisivat nykyistä suurempia ja kuljetukset edullisempia. Keinona voisi olla pienten yritysten välinen yhteistyö ja sivutuotteiden kerääminen yhteen paikkaan. Uusivu-hankkeessa yritysten välisten yhteyksien ja yhteistyön luomiseen kannustettiin muun muassa lukuisissa työpajoissa ja seminaareissa, joissa käytiin läpi eri teemoja ja esitettiin yritysten puheenvuoroja. Hankkeessa laadittiin myös karttoja, joiden avulla voi verrata oman yrityksensä sijaintia ja etäisyyksiä muihin toimijoihin. Lisäksi kerättiin tietoja sivutuotteita hyödyntävien yritysten toiminnasta, tuotteista ja tarpeista.

Digitalisaatio helpottamaan yhteistyötä

Sivujakeiden paremman hyödyntämisen ja yhteistyöverkostojen kohtaamisen kannalta digitalisaatiolla on tärkeä merkitys. Erilaisten sivuvirtojen kysyntää ja tarjontaa edistämään on jo toteutettu sähköisiä markkinapaikkoja, joissa voi ilmoittaa ja etsiä sivujakeita tai tuotannon sivuvirtoja sekä näihin liittyviä palveluja. Yrityksiltä vaaditaan aitoa halukkuutta ja aktiivisuutta, jotta sivujakeet saataisiin paremmin jatkojalostajien käyttöön.

Kirjoittaja
Marja Lehto, Luonnonvarakeskus


Uutta liiketoimintaa sivutuotteista – Uusivu

  • Hankkeessa oli mukana yli 50 yritystä: teurastamoita, kala- ja kasvisyrityksiä, lemmikkien ruokia valmistavia yrityksiä, laitevalmistajia sekä muita sivujakeita jatkojalostavia yrityksiä.
  • Hankkeen rahoittivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä yritykset. Hanke oli alueiden välinen ja mukana olivat Uusimaa, Kaakkois- ja Varsinais-Suomi, Häme, Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Pirkanmaa. Hanke toteutettiin 1.1.2017–30.6.2021.
  • Hankkeen loppuraportti
  • Tietoa hankkeen tapahtumista