KansiYhteistyöesimerkkejä

Voihan Vuohi! Siskokset Shirin ja Shahlan Namiq ryhtyivät jatkamaan vuohenmaidon jatkojalostustoimintaa yhteistyössä tilan omistavan Niemen pariskunnan kanssa

Kuva Päivi Töyli.
195Lukenut

Punaisen Ristin avustustöissä toiminut Shirin Namiq oli jo pidemmän aikaa puhunut siskonsa, aiemmin voimisteluvalmentajana toimineen Shahlan Namiqin kanssa, että yhdessä olisi kiva tehdä jotakin, jossa voisi työllistää muita ihmisiä. Omaa liikeideaa tai yritystä ei Namiqeilla ollut, ja ajatus hyvän olemassa olevan tuotteen, palvelun ja fiiliksen jälleenrakentamisesta tuntui hyvältä.

Voihan Vuohi! -yrittäjät Shirin Namiq ja Shahlan Namiq.

– Tietyllä tavalla ne olivat samanlaisia elementtejä, joita avustustöissä olin aikaisemmin päässyt tekemään, Shirin pohtii.

Olemassa olevan yrityksen jatkajille oli selvästi tilausta ja Namiqit kävivät tutustumassa kymmeniin yrityksiin ympäri Suomen. Löytyi lampaantaljatehdasta, pitopalvelua, hotellin ravintolaa ja rypsiöljytehdasta, mutta mikään niistä ei tuntunut omalta. Syksyllä 2020 koronavirusepidemian jyllätessä vielä Belgiassa asuva Shirin tutki mahdollisia kohteita Yrityspörssissä, kun Vatajanrannan vuohitilan meijeri kiinnitti huomion.

– Me kummatkin rakastamme vuohenjuustoa ja vuohet… olihan se ajatus niin veikeä! Lähdimme katsomaan paikkaa marraskuussa 2020. Meidät vastaanottivat mitä sydämellisimmin emäntä Anna-Kaisa ja isäntä Jaakko Niemi, Shirin muistelee.

Tilalle saapuessa pöytä oli laitettu koreaksi ja ei kulunut aikaakaan, kun Namiqit oli jo viety suoraan meijerille kokeilemaan tuotteita ja niiden tekemistä. Vuohenmaidosta tehty jäätelö epäilytti aluksi siskoksia, mutta kun suoraan koneesta tullutta pehmistä pääsi maistamaan, ei sen syömistä enää voinutkaan lopettaa.

– Me olimme heti ihan myytyjä: tätä on koko Suomen päästävä maistamaan, tätä me haluamme myydä! Siitä lähti Voihan Vuohi!, Shirin naurahtaa.

Turvaverkko uusille yrittäjille löytyi Kurikassa helposti

Kun päätös oli tehty, muutti Shirin Seinäjoelle ja Namiqit ryhtyivät yhdessä työstämään toimintasuunnitelmaa. Espoossa asuva Shahlan oli silloin vielä äitiyslomalla, joten tehtävät delegoitiin tarkoin yrittäjien välillä. Paikan päällä operatiivista toimintaa johtaa Shirin ja myyntipuolta kotoaan käsin Shahlan.

Uutta toimintaa suunnitellessa Shahlan soitti meijerin asiakkaat läpi ja otti selvää, oliko heillä yhä kiinnostusta myydä jalostajan vuohenmaitotuotteita. Samaan aikaan Shirin keskittyi itse jatkojalostuksen tehtävien opetteluun ja meijerin toimintaan Anna-Kaisan Niemen opastamana.

Kuvioihin tulivat tiiviisti mukaan myös Kurikan paikalliset TE-palvelut, kuten Yrityspalvelupiste Formu. Vaikka yrityksen toiminnan käyntiin saaminen ei ruusuilla tanssimista ollutkaan, on uusilla yrittäjillä ollut vahva tunne siitä, että toiminnalle löytyy turvaverkko.

– Meistä aidosti välitettiin ja aina löytyi oikea henkilö viemään asioita eteenpäin. Yhdessä pystyttiin istumaan alas ja käymään asioita läpi. Meihin myös otettiin suoraan yhteyttä ja kysyttiin esimerkiksi tarvetta harjoittelijoille, Shirin kertoo.

Isoin tuki ja turva Namiqeille on kuitenkin ollut Vatajanrannan tilan emäntä Anna-Kaisa Niemi. Alusta alkaen sovittiin, että Anna-Kaisa olisi vaihdossa mukana tiiviisti ja apuna niin kauan, kuin siihen olisi tarvetta.

– Avustustyössä äärimmäisen tärkeää on sujuva vaihto, kun uusi ihminen tulee jatkamaan toisen aloittamaa herkkää työtä. Anna-Kaisan kanssa tehty kapulanvaihto on elämäni hienoimpia vaihtoja, Shirin kehuu.

Alkutaipaleella uuden yrittäjän tulikin vähän väliä juostua tilan toiseen päähän kysymään neuvoa ja tutuksi tuli myös Kauhajoen Valkoinen Puu -kahvila, jossa käytiin yhdessä jatkojalostustoiminnan asioita läpi kahvin ja leivosten voimin.

– Nyt kuitenkin osataan jo vähän paremmin, vaikka yhä sitä tulee mietittyä, että koska sitä viimein itsenäistyy täysin. Onhan tämä aivan upeaa, että turva on meillä niin lähellä ja osaavia tekijöitä taustalla, Shirin kertoo hymyillen.

Yrittäjät ovat yhä monta kertaa viikoittain yhteydessä niin WhatsAppin kautta kuin ihan paikan päällä tilalla, nyt toki kummatkin omissa toimissaan. Välillä myös saunotaan vapaammissa merkeissä.

– Toisen työn ja ajan kunnioittaminen on kuitenkin tärkeää. Vuohitilalla varsinkin syksy on kiireistä aikaa, Shirin pohtii.

Uusien yrittäjien into ilahduttaa ja kertoo, että myyntipäätös oli oikea

Vatajanrannan tilaa on pidetty vuodesta 2005 saakka ja meijeritoiminta lähti käyntiin vuonna 2011, jolloin aloitettiin oma vuohenjuuston tuotanto. Kahden yrityksen pyörittäminen keskellä lapsiperhearkea oli rakasta – mutta myös raskasta.

– Muutama vuosi sitten huomasimme, että aika ja energia ei enää riittänyt kummankin yrityksen pyörittämiseen. Jatkojalostusta ei ehditty kehittää ja alkutuotanto alkoi kärsimään, mistä tiesimme, että oli aika luopua jostakin. Meidän oma jatkojalostus oli ollut pienimuotoista, eikä tilasta luopuminen ollut vaihtoehto. Aloimme siis etsiä jatkajaa jatkojalostukseen, Anna-Kaisa Niemi kertoo.

Uutta yrittäjää etsittiin ensin hiljaisessa myynnissä, mutta Niemet eivät saaneet vakavia tarjouksia sitä kautta. Lopulta päädyttiin yhteistyöhön Yrityspörssin kanssa, johon julkaistiin ilmoitus toiminnan myymisestä. Sitä kautta löytyivät lopulta Shirin ja Shahlan Namiq.

– Anna-Kaisa ja Jaakko Niemessä erityistä verrattuna muihin tapaamiimme yrittäjiin oli aito positiivisuus, joka suorastaan hyökyi meihin. Monessa paikassa siirtymää ollaan tekemässä varsin viime tingassa, joskus jopa liian myöhään, Shirin pohtii.

Nyt Namiqit ovat vuokralla osakeyhtiön omistamassa meijerirakennuksessa. Heille myytiin jatkojalostuksen yritystoiminta, mutta ei alkutuotantoa tai meijeritilaa. Vatajanrannan tila tuottaa Voihan Vuohen! tarvitseman maidon ja tilaukset hoidetaan viikoittain WhatsAppissa.

– Tilan toiminta ja meijerin omistama osakeyhtiö, sekä meijerin liiketoiminta olivat lähes alusta alkaen erillisiä toimijoita, joka helpotti myös toiminnan myymistä, Anna-Kaisa erittelee.

Niemelle on ollut erityisen mukavaa huomata, että Namiqien työ on lähtenyt hyvin käyntiin ja uusilla yrittäjillä on paljon intoa ja omia ideoita siitä, miten toimintaa kehittää.

– Vaikka yhä konsultoin tarvittaessa, en enää koe olevani paikalla haamuna, vaan toiminta seisoo jo omilla jaloillaan ja Namiqit tekevät itsensä näköistä yritystoimintaa. Loppuvaiheessa toiminnan kehittäminen oli juuri se alue, johon ei itse pystynyt enää antamaan tarpeeksi. Nyt meillä on ollut aikaa paitsi alkutuotantoon panostamiseen, olemme päässeet myös paikkailemaan väsymystä ja univelkaa, jota on vuosien varrella kertynyt, Anna-Kaisa kertoo.

Oman työn tuloksesta syntyneestä yrityksestä luopumiseen on kuitenkin liittynyt myös aimo annos haikeutta.

– Suurin työ oli tehtävänä korvien välissä. Oli käsiteltävä oma pettymys siitä, ettei kaikkea pystynyt tekemään itse. Toiminnan myymisen ajatuksesta piti tulla itselle selkeä ja hyväksyttävä valinta, ennen kuin todelliseen uuden yrittäjän etsimiseen voitiin lähteä. Myydessään täytyy osata luopua myös oikeudesta puuttua uuden yrittäjän valintoihin ja pystyä sopimaan asiat selkeästi, jotta jälkikäteen ei ole kummallakaan osapuolella yllätyksiä ja tarvetta niiden puimiselle. Hienolta tuntuu kuitenkin se, että teimme selvästi oikean ratkaisun ja löysimme oikean uuden yrittäjän jatkamaan, Anna-Kaisa toteaa.

Toimivat tuotteet saivat uuden hauskan ilmeen

– Yrittäjinä haastamme toisiamme kehittämään toimintaa yhä pidemmälle, meidän näköiseksemme. Onko tämä meille sopivaa hulluttelua?, Namiqit kertovat iloisesti.

Esimerkiksi yrityksen nimi, Voihan Vuohi!, syntyi puolivahingossa siskosten välisenä sanailuna. Parempaa nimeä ei kuitenkaan kumpikaan keksinyt, ja siinä näkyi sopivasti oma meno. Myös nimen verkko-osoite oli vapaa ja se napattiinkin nopeasti yrityksen käyttöön. Hauskan nimen takaa löytyy kuitenkin paljon työtä ja tarkkaa suunnittelua.

– Emme lähteneet säntäillen tekemään yhtä sun toista, vaan keskitymme selkeisiin, toimiviin tuotteisiin. Meitä on ajanut eteenpäin ennen kaikkea usko raaka-aineiden korkeaan laatuun ja tuotteidemme aitoon tarinaan. Meillä on näkyvä erilainen brändi ja arvot, joiden takana pystymme seisomaan, Namiqit pohtivat.

Toimintasuunnitelmaa tehdessä Namiqit pääsivät opiskelemaan paljon muun muassa brändäyksestä, sekä tekemään tutkimusta markkinatilanteesta ja muiden toimijoiden tuotteista. Shahlan kävi vertailemassa kotimaisia ja ulkomaisia brändejä kauppojen jäätelöosastoilla, kuten sitä, mitkä purkit erottuivat edukseen, mitkä värimaailmat toimivat hyvin, ja miten purkit sopivat kaupan hyllyille. Erityisesti uutta ilmettä kehitettiin Namiqien toimesta, alkuperäisiä tuotteita kunnioittaen. Suloisen Voihan Vuohi! -logon hahmo nimittäin perustuu Anna-Kaisa Niemen alun perin kehittämään vuohilogoon.

Vuohenjuustojen resepti on sen sijaan sama kuin aikaisemmalla yrittäjällä, eikä vuohenmaitojäätelöidenkään reseptiä ole paljoa muutettu.

Vuohenmaitojäätelöt

– Lehmänmaidon päätimme jättää jäätelöistä kokonaan pois, nyt lopputulos on puhtaampi ja maku aivan yhtä erinomainen, Shirin kertoo.

Yhteistyötä tehdään paitsi keskuskauppojen, myös muiden toimialan yrittäjien kanssa

Kiinnostus ja tuottajaläheisyys kauppojen puolelta on ollut positiivinen yllätys ja rohkaisevaa myös myynnillisesti. Sopimus saatiin solmittua esimerkiksi Keskon kanssa, joka valoi toivoa jatkojalostustoiminnan oikeaan suuntaan. Oma aktiivisuus oli se, miten tuotteita saatiin läpi keskusliikkeisiin, kertovat Namiqit.

– Otin yhteyttä yhä uudestaan ja uudestaan, että tuotteet saataisiin kaupoille testaukseen. Esimerkiksi Keskolta löytyi meille ihana yhteyshenkilö, joka osasi suositella mihin seuraavaksi olla yhteydessä ja mihin viedä tuotteita näytille. Siten meidän tuotteisiin ihastuttiin – aivan kuten mekin aluksi! Tällaisesta yrittämisestä voi saada pahimmillaan vastaukseksi vain, että ”ei”, mutta meille myös kerrottiin selkeästi miksi ei, eli mitä tuotteesta vielä puuttui tai miksi se ei valikoimaan sopinut, Shahlan Namiq summaa.

Uuden yrittäjän tuotteet ja tarina ovat kiinnostaneet kauppiaita, onpa esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan osuuskaupasta käyty tekemässä meijerille opintomatkakin. Juttua yrittäjistä on tulossa myös niin Yhteishyvään kuin Pirkka-lehteenkin.

Myös toiset alalla toimivat yrittäjät ovat voimavara, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

– Jos kaikkea ei osaa itse, aina kannattaa kysyä! Meidän kokemus on se, että muiden alalla toimivien kanssa jutellessa aina löytyy joku, joka auttaa mielellään. LinkedInin kautta saa yhteyden helposti isoihinkin yrityksiin. Me olemme jutelleet niin Juustoportin toimitusjohtajan kuin Kolmen Kaverin porukankin kanssa, ja solidaarisuutta ja apua löytyy kyllä. Meidän asenne on se, että yhdessä olemme yhteiskunnan jatkeena, kaikkien vaihtoehto edistää suomalaisen ruoan kenttää. Kyllä kesällä tuli useaan kertaan lampsittua meijeriin Kolmen Kaverin jäätelö suussa tekemään omia tuotteita, Shirin virnistää.

Tällä hetkellä Namiqien unelmana on alkuperäisen liikeidean saaminen käytäntöön: eli työntekijöiden palkkaaminen yritykselle.

– Tavoite on myydä 10 000 jäätelöpikaria kuukaudessa, jolloin voisimme pitää viittä työntekijää. Sitä varten täytyy meidän saada ihmiset maistamaan ja ihastumaan meidän tuotteisiimme, Shirin pohtii.

Teksti: Ellinoora Havaste
Kuvat: Voihan Vuohi!