Hallitusohjelman kirjauksien mukaan valmisteltu Ilmastoruokaohjelma odottaa vielä julkaisuaan, mutta erilaisia toimenpiteitä kestävämmän ruokajärjestelmän eteenpäinviemiseksi ja toteuttamiseksi on tehty koko hallituskauden ajan. Ilmastoruokaohjelman sisältöön on reagoitu muuttuvan maailmantilanteen mukaan ja huoltovarmuus on nostettu yhdeksi kestävän ruokajärjestelmän tukipilareista. Ilmastoruokaohjelma on ikään kuin sateenvarjo kaikelle sille konkreettiselle tekemiselle, käynnissä olevalle ja tulevalle, joka edistää kestävämmän ruokajärjestelmän kehittymistä. Kohti kestävämpää ruokajärjestelmää ja ruoankulutusta vie jo muun muassa Luomu- ja lähiruokaohjelmat sekä kotimaisen kalan edistämisohjelma.
Ruoantuotanto ja kulutus on noussut miltei jokapäiväiseksi aiheeksi mediassa. Uutisointi on tavoittanut myös sellaisia kansalaisia, joille ruoka tai sen alkuperä ei välttämättä ole niin merkityksellinen asia. Hyvä näin, koska ruokapuhe kuuluu kaikille ja meillä kaikilla on henkilökohtainen ruokasuhde (jokapäiväinen sellainen). Ilmastoruokaohjelman valmistelussa käytettiin ruokakeskustelujen läpivientiin Erätauko-menetelmä. Erätaukokeskustelut tukivat rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua ruoasta, kun keskustelijoiden lähtökohdat keskustelulle olivat erilaiset. Tavoitteena oli myös tavoittaa niitä ihmisiä, jotka eivät yleensä osallistu ruokakeskusteluun. Kestävän ruuan keskustelut saivat Erätaukosäätiön Vuoden dialogiteko 2021 tunnustuksen, raportti Erätaukokeskusteluista.
Ilmastoruokaohjelman valmistelussa ja sen sisällössä on yhtenä painopisteenä ollut ruoan kuluttaminen. Millaisiin kulutustottumuksiin voimme vaikuttaa, että aterioiden sisältö olisi kestävämpi niin ravitsemuksen kuin ympäristön näkökulmasta? Kahden viime vuoden aikana maa- ja metsätalousministeriön käynnistämät ja rahoittamat hankkeet ovat siksi pääasiassa koskeneet ruoan kulutusta julkisissa ruokapalveluissa.
Satojentuhansien ihmisten päivittäisiin kestävämpiin ruokavalintoihin voidaan vaikuttaa julkisissa ruokapalveluissa. Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa EkoCentrian johdolla 10 ruokapalvelua kehittää omaa vastuullisuuttaan. Ohjelmassa luodaan myös malli ruokapalveluiden vastuullisuustyölle ja muille ruokapalveluille vastuullisuustyön pohjaksi. Työ jatkuu vielä ensi kesään ja ohjelman kulkua voi seurata täällä. Kunnat, hyvinvointialueet ja valtio kilpailuttavat elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja omien kestävyysstrategioidensa mukaan. Tässä kohtaa julkisella sektorilla on mahdollisuus vaikuttaa ostamalla kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja tarjoamalla vastuullisia ateriavaihtoehtoja. Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas julkaistiin vuosi sitten ja Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin (pdf) on päivitetty jo vuoden 2020 syksyllä.
Toukokuussa julkaisimme selvityksen luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta elintarvikehankinnoissa. Luonnon monimuotoisuus on noussut entistä tärkeämmäksi osaksi keskustelua kestävämmästä ruokajärjestelmästä. Aihe on viheliäinen, koska monimuotoisuudesta tutkimustieto on vielä melko hajallaan ja syy-seuraussuhteiden löytäminen vie aikaa. Jo nyt kuitenkin tunnistetaan ja tunnustetaan, että luontokato eli monimuotoisuuden häviäminen on ongelma, johon tulee suhtautua vakavasti. Viheliäiset ongelmat ratkaistaan yhteistyössä koko arvoketjun kanssa.
Arki on juuri nyt juhlaa, kun elämme kotimaisten kasviksien sesonkia! Nautitaan syksystä ja tehdään ruoka-arjesta yhdessä kestävämpi – peruna kerrallaan!
Elina Ovaskainen
Erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
