Ruoan arvoketjuilta ja etenkin alkutuotannolta odotetaan verrattoman paljon aikamme vihreässä siirtymässä. Alan yritysten pitäisi suojella ilmastoa ja ekosysteemejä sitomalla hiiltä, uudistaa luonnon monimuotoisuutta sekä huolehtia ruokaturvasta, taloudesta ja terveydestä. Ja tämä kaikki tulee tehdä siten, että fossiilisten panosten käyttö vähenee...
Ruokahävikki nousi ihmisten tietoisuuteen ja keskustelun aiheeksi kymmenisen vuotta sitten. Monissa maissa havahduttiin siihen, että se on paitsi resurssien ja raaka-aineiden tuhlausta, myös merkittävä taloudellinen menoerä. Paljon onkin tapahtunut sen jälkeen. Monet elintarvikealan toimijat ovat tehneet konkreettisia toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi....
Maa ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ja VTT käynnistivät syksyllä 2020 hankkeen, jonka tavoitteena on aktivoida kansallista toimijaverkostoa ja luoda yhteistyömalli, kansallinen proteiiniklusteri, joka mahdollistaisi kasviproteiinituotteiden tehokkaamman alkutuotannon, valmistamisen, jakelun ja käytön kehittämisen. Työtä vaihtoehtoisten proteiininlähteiden paremman käytettävyyden eteen on...
Maaseudun kehittämisessä elämme taas jännittäviä aikoja. Kesällä EU-johtajat pääsivät sopuun monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka raamittaa myös Euroopan unionin alueella tehtävää maaseudun kehittämistä tulevaisuudessa. Siirtymäkausi takaa, että rahoituskausien välissä ei kehittämistyöhön tule katkosta, ja covid19-kriisiä pyritään loiventamaan erillisellä elpymispaketilla myös maaseudulla. EU-rahoitteinen...
Suomen ruokajärjestelmää on rakennettu vuosikymmeniä kustannustehokkuusajattelun pohjalta. Tulokset ovat olleet hyviä: kuluttajat käyttävät ruokaan enää 12 % kulutusmenoistaan ja 88 % voidaan käyttää muiden tarpeiden tyydyttämiseen. Kustannustehokkuus on saavutettu osaamisen ja teknologian kehittymisen sekä lisääntyneen työnjaon kautta. Maatiloilta on kuoriutunut...
