Ruokamatkailu on aidoimmillaan paikalliset vahvuudet ja erityispiirteet yhteen kokoava kokonaisuus. Paikalliseen kulttuuriin, raaka-aineisiin ja tarjontaan keskittyvä matkailu on kestävintä matkailua.
– Kyse on ruokatarjonnan kehittämisestä vastuullisen matkailun näkökulmasta, toteaa restonomi ja luonnontuotekouluttaja Kaisa Lukkari.
– Simppelisti sanottuna ruokamatkailu on teemallisia menuita, osallistavia työpajoja paikallisen ruoan ympärillä, kulttuurikohteita ja ruokareittejä, tiedonjakamista ja tarinankerrontaa unohtamatta, kuvaa yritysasiantuntija Soili Hypén Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.
Vuodenajat ja sesongit kannattaa muistaa. Alkukesästä ohjelmassa ovat villiyrtteihin pohjautuvat työpajat, joissa esitellään, mitä kaikkea villiyrteistä voikaan saada ruokapöytään.
– Tiluksien ympäristöstä kerätään villiyrtit päivän tarpeisiin, osan raaka-aineista tuon omalta keräysalueeltani, Lukkari kertoo.
Työpajoissa tutustutaan kerättäviin yrtteihin ja niiden käyttöön sekä koti- että ammattikeittiöissä. Villiyrtit taipuvat juomiin, pestoihin, salaatteihin, smoothien joukkoon ja lämpimiin ruokiin. Käyttömahdollisuuksia on lähes rajattomasti.
– Jos aihe on vieras, kannattaa kokeilla tutun nokkosen lisäksi muun muassa pihlajan- ja horsmanversoa, havua, voikukkaa ja vuohenputkea, Lukkari opastaa. Aidon ruokamatkailumenun saa aikaiseksi täydentämällä tarjoilut lähituottajien tuotteilla.
Gastronautti tuotekehityksen tukena
Kainuussa kulttuurilla on vahva jalansija. Maakuntaa ovat asuttaneet nimekkäät kirjailijat. Teatteritaide kesäteattereineen elää vahvana ja on hyvin suosittua kansanhuvia. Vesivoiman kulttuuriperintöä on maakunnassa runsaasti. Kaiken tämän hengenravinnon rinnalle tarvitaan runsaasti maittavaa ruokaa, ja mitä paikallisempaa sen parempaa.
Helposti ja itsestään nämä ruokamatkailusisällöt eivät synny. Kyse on tuotekehityksestä, jossa käyttäjälähtöisyys on huomioitava alkumetreiltä saakka. Asiakkaan osallistaminen palvelu- ja tuotekehitykseen on välttämätöntä.
– Se mikä puhuttelee meitä tekijöitä, ei välttämättä toimi samalla sapluunalla muualla, Hypén muistuttaa.
Kainuussa tuotekehityksen tukena on käytetty gastronautteja. Gastronautti on potentiaalinen asiakas, tuotetestaaja, joka astuu asiakkaan saappaisiin. Gastronautit perehdytetään testattavaan tuotteeseen tai ohjelmapalveluun samalla periaatteella kuin varsinainen asiakas. Asiakaskokemukseen kiinni pääseminen on haastavinta ja samalla tärkeintä.
Ryhmille kohdennettavien ohjelmapalveluiden tuotetestaus tapahtuu käytännössä maksimissaan 25-30 gastronautin voimin. Yksittäisille matkailijoille ja pienryhmille kehitettävä tarjonta testataan pienryhmissä. Ryhmän kokoonpanossa on pyritty huomioimaan taustat, ikä ja sukupuolijakauma. Gastronautti sitoutuu antamaan arvionsa ja rakentavan palautteen tarjontaa kehittävän yrityksen käyttöön.
Yritysten motivaatio toimia keskenään yhteistyössä on tärkein lähtökohta. Toimialarajauksiin ei kannata takertua vaan päinvastoin; palveluiden muotoilu saa ihan omanlaistaan potkua, kun toimialat ylittyvät, ideat sinkoilevat ja parviäly saa tilaa. Kainuussa keskiössä on erityisesti elintarvike-, matkailu- ja kulttuurialan yhteistyön tiivistäminen ja yhteisten sisältöjen kehittäminen ja toteuttaminen. Pöydällä ovat juuri nyt kirjallisuusmatkailuun kytkettävät ruokatuotteet ja tapahtumat. Suunnitteilla on silmiä, korvia ja makuhermoja kutkuttelevaa antia. Näistä myöhemmin lisää. Pysykää kuulolla!
Kirjoittaja ja kuvat
Soili Hypén
Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria Itä-Suomi
