Ruoka on elämän ehto, jolla on valta horjuttaa kokonaisia yhteiskuntia. Ruokajärjestelmä on suhteiden verkosto, jossa valta, riippuvuudet ja rakenteet muovaavat toimijoiden mahdollisuuksia toimia.
Suomalainen ruokajärjestelmä perustuu yhteistyöhön ja pitkäaikaisiin liikesuhteisiin, mutta valta ja vaikutusmahdollisuudet jakautuvat siinä epätasaisesti. Tätä ilmiötä kutsutaan vallan epäsymmetriaksi, joka näkyy erityisesti pienempien yrittäjien ja maatilayrittäjien asemassa suhteessa suurempiin toimijoihin.
Omat havaintoni vallan epäsymmetriasta ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Olen kohdannut yrittäjiä, jotka kehittävät aktiivisesti toimintaansa ja pyrkivät vahvistamaan asemaansa rajallisesta liikkumavarasta huolimatta. Samalla olen nähnyt epävarmuutta ja kokemuksia siitä, ettei omaan asemaan tai yhteistyön ehtoihin voi aidosti vaikuttaa liikesuhteissa. Yhdelle yrittäjälle liikesuhde näyttäytyy kumppanuutena, toiselle tilanteena, jossa vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.
Tämä ristiriita johti väitöstutkimukseni keskeiseen kysymykseen: miten yrittäjien toimijuus rakentuu ja rajoittuu vallaltaan epäsymmetrisissä liikesuhteissa elintarvikealalla? Tarkastelin erityisesti heikomman osapuolen toimijuutta ja sitä, millä tavoin luottamus, sitoutuminen, psykologinen omistajuus ja yrittäjäidentiteetti vaikuttavat liikesuhteisiin. Tutkimus kohdistui maatilayrittäjiin ja pieniin elintarvikejalostajiin.
Vahvaa sitoutumista, vaikka rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa
Tutkimukseni keskeinen havainto liittyy luottamuksen kaksijakoiseen rooliin. Luottamus mahdollistaa yhteistyön, vähentää epävarmuutta ja helpottaa pitkäjänteistä toimintaa. Yrittäjä voi kuitenkin joutua hyväksymään yksipuolisia ehtoja, koska suhde koetaan tärkeäksi tai vaikeasti korvattavaksi. Tällöin luottamus ei välttämättä vahvista toimijuutta, vaan ylläpitää vallan epäsymmetriaa.
Väitän, että luottamus on elintarvikealan liikesuhteissa paradoksaalinen ilmiö. Se on yhteistyön edellytys, mutta voi samalla normalisoida vallan epäsymmetriaa, jos sitä ei enää kyseenalaisteta.
Toinen havainto liittyi psykologiseen omistajuuteen ja sitoutumiseen. Yrittäjät voivat kokea vahvaa sitoutumista liikesuhteeseen myös silloin, kun heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat rajallisia. Pitkät liikesuhteet ja niihin tehdyt investoinnit voivat vahvistaa jatkuvuutta ja vakautta, mutta samalla vaikeuttaa irrottautumista suhteista, jotka eivät enää tue yrittäjän tavoitteita. Sitoutuminen ja psykologinen omistajuus voivat siis tukea toimijuutta ja myös sitoa yrittäjiä olemassa oleviin rakenteisiin.
Toisaalta yrittäjät eivät ole passiivisia toimijoita, vaikka toimintaympäristö asettaa rajoitteita, koska toimijuus ei määräydy yksin rakenteista, vaan rakentuu yrittäjän omien tulkintojen ja rakenteellisten ehtojen vuorovaikutuksessa. Siksi samanlaisissa olosuhteissa yrittäjät voivat sopeutua, vastustaa tai etsiä uusia mahdollisuuksia eri tavoin.
Yrittäjyysidentiteetti on toimijuuden moottori
Tutkimukseni osoitti, että yrittäjäidentiteetillä on merkitystä siinä, miten yrittäjät suhtautuvat epävarmuuteen, riskeihin ja uusiin mahdollisuuksiin. Vahva yrittäjyysidentiteetti vahvisti kokemusta omasta vaikutusvallasta myös haastavissa tilanteissa. Tutkimuksessani yrittäjäidentiteetti näyttäytyi toimijuuden moottorina, joka vahvistaa valmiutta kehittää toimintaa ja etsiä ratkaisuja myös epäsymmetrisissä valtasuhteissa.
Ruokaketjun kehittämisessä tarvitaan edelleen luottamusta ja yhteistyötä, mutta niiden rinnalla myös avointa keskustelua vaikutusmahdollisuuksista ja yhteistyön ehdoista. Liikesuhteiden kehittämisessä huomio tulisi kiinnittää yhteistyön sujuvuuden lisäksi myös vallan ja toimijuuden jakautumiseen osapuolten välillä.
Tasapainoisempia liikesuhteita voidaan vahvistaa esimerkiksi vastavuoroisella viestinnällä ja neuvottelukäytännöillä, joissa myös vallaltaan heikommalla osapuolella on todellinen mahdollisuus vaikuttaa. Heikomman äänen kuuleminen on tärkeää yksittäisten yrittäjien ja koko suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyden näkökulmasta.
Kirjoittaja
Hannele Suvanto
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
KTM Hannele Suvanto väitteli 8.5.2026 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Seinäjoella otsikolla Yrittäjänä epäsymmetrisissä liikesuhteissa elintarvikealalla. Vastaväittäjänä toimi tutkimusjohtaja, dosentti Tuomas Kuhmonen.
