Kanta-Hämeessä on vahvat perinteet ja organisaatioita luonnonvara-alan kehittämiseksi. Tällä taustalla ja olemassa olevalla verkostolla oli iso merkitys hankesuunnittelun aloittamiselle, jolloin oli helppo saada organisaatioiden edustajat yhteiseen pöytään.
Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hanke sai alun valtion Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman teemasta lisätä innovaatio-osaamista sekä ajankohtaisesta keskustelusta edistää kasvisten käyttöä.
Osaamista kasvattamassa ohjausryhmän kanssa
Hankkeen punaisena lankana olivat koko hankkeen ajan innovaatio-osaamisen lisääminen ja kokeilut. Myös ohjausryhmä osallistui tähän. Ohjausryhmältä saimme ohjeen, että heitä saa haastaa ja ottaa mukaan, ja myös he haluavat saada uusia ideoita ja verkostoja.
Ohjausryhmän kokouksiin suunniteltiin aina jotain uutta. Käytössä oli esimerkiksi Learning cafe -tyyppinen hankkeen ydintoiminnan esittely, johon ohjausryhmä toi omia ajatuksiaan mukaan. Kokouksien yhteyteen järjestettiin usein esimerkiksi mahdollisuus tutustua eri toimijoiden tiloihin ja tutkimusympäristöihin.
Yhden ohjausryhmän kokouksen jälkeen käytössä oli Sitran Heikot signaalit -työkaluja innovaatioharjoituksena. Ryhmäkeskusteluissa pohdittiin signaaleja, jotka kertovat ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja sen merkityksestä ruoantuotantoon tulevaisuudessa kasvisketjun toimijoiden näkökulmasta.
Harjoitus nosti esiin mielenkiintoisia ajatuksia, kuten esimerkiksi ruokien kuljetuspalveluiden vaikutuksen ihmisten välisen vuorovaikutusten vähenemiseen ja ruoanvalmistustaitoihin, sekä markkinoiden arvaamattomuuden merkityksen yritysten muuntautumiskyvylle. Keskusteluiden perusteella tulevaisuus näytti hieman synkältä, mutta uusia mahdollisuuksia nähtiin kuitenkin nuorissa, innovatiivisissa tuotteissa, kokeiluissa ja käsintehdyissä tuotteissa.
Keittiömestarit sparraamassa
Hankkeessa jouduimme usein pohtimaan, miten rakennamme innovatiivisuutta toimijoiden kanssa. Työpajoja, missä ammattikeittiöosaajia ja ravintoloita tuotiin yhteen kokeilemaan, oppimaan ja tekemään itse uusia kasvistuotteita järjestettiin useita. Siihen tarjosivat toisen asteen oppilaitosten opetustilat hyvät mahdollisuudet. Seudun nimekkäät keittiömestarit olivat asiantuntijoina sparraamassa ja tuomassa ideoita, ja yritykset, jotka halusivat kehittää uusia ruokatuotteita, olivat innokkaasti mukana oppimassa.
Toteuttajien monipuoliset koulutus- ja tutkimusympäristöt antoivat mahdollisuuden erilaisiin kokeiluihin. Uusia ja vieraampia kasveja, kuten kikhernettä, koeviljeltiin avomaalla ja luonnonkasveja vertikaaliviljelykontissa. Alkoholipohjaisten tuotteiden tuotanto- ja oppimisympäristöjä hyödynnettiin uuden marjan, marjasinikuusaman eli hunajamarjan testaamisessa marjaviininvalmistukseen.
Tutkimusta tehtiin vadelmanlehtien fermentoinnissa ja monenlaisia kasvisruokakokeiluja opetuskeittiöissä. Myös yksi opetuksen käyttämätön tila varusteltiin lähes nollabudjetilla kasviskoekeittiöksi.
Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet
Opiskelijayhteistyö tuo uusia ajatuksia nuorilta ja tulevaisuuden kuluttajilta, mitä hyödynnettiin myös kasvisalan kehittämisen näkökulmasta. Maastoruokailun opiskelijat ideoivat maastoon sopivia kasvisruokia ja puutarhatalouden opiskelijoilta saatiin näkemystä kauppojen kasvisvalikoimasta sekä tuoteideoita maa-artisokasta.
Opiskelijat olivat tärkeä linkki myös uusien ideoiden tuojina yrityskohtaisissa kehittämistoimenpiteissä. Palvelumuotoiluun perustuvalla koulutusmallilla toteutetut ratkaisut toivat kymmeniä uusia ja erilaisia tuote- ja palveluideoita, mitä yritys itse ei varmasti olisi keksinyt.
Viestinnän villit kokeilut
Viestinnän keinoina hankkeessa käytettiin muun muassa tapahtumia, yritysvierailuja ja messuja. Puutarha- ja viheralan ammattilaisten Lepaa-näyttely oli yksi tapahtuma, minkä kautta hankkeen toiminta sai paljon näkyvyyttä hankkeen tietoiskuilla ja viljelykokeiden esittelyillä.
Myös TikTokin käyttöä kokeiltiin, kun meijerialan opetusympäristössä esiteltiin jäätelön valmistusta. Makuina käytettiin uusia kasvispohjaisia ainesosia ja tapoja valmistaa jäätelöä. Puolen tunnin suoralähetys sai mukaan 153 katsojaa.
Hankkeen päätöstilaisuus huipentui uuteen tapaan esitellä hankkeen tuloksia. Yksi osa tilaisuutta oli yhteistyö improvisaatioteatterin kanssa. Annoimme aiheiksi hankkeen tuloksia ja toimintaa, joista teatterin neljä jäsentä näyttelivät kohtauksen. Impron jälkeen hankeasiantuntijamme kertoivat, mitä oikeasti tehtiin tai tapahtui.
Kaikkiaan yhteistyö oli palkitsevaa ja antoi kaikille uutta näkökulmaa kasvisketjun eri toimijoiden työstä. Uskon, että kaikilla meillä toteuttajilla ja hankkeessa mukana olleilla on nyt enemmän rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin ja olla ennen kaikkea luovia ja rohkeita – sitä kehittämisessä tarvitaan.
Kirjoittaja
Sanna Lento
Hämeen ammattikorkeakoulu
Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hanke sai EU:n osarahoitusta Hämeen liitolta 1.1.2024-30.6.2026 ajalla. Toteuttajina olivat Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (pääkoordinaattori), Luonnonvarakeskus, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, Hämeen ammatti-instituutti Oy ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Tämän jutun kirjoittaja on TKI-asiantuntija Hämeen ammattikorkeakoulusta, joka toimii myös Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hankkeen koordinaattorina.
