KansiYhteistyöesimerkkejä

Lähiruokalähettiläs edistää lähiruokatuotteiden saamista Pirkanmaan Osuuskaupan hyllyille ja ihmisten ostoskoreihin

811Lukenut

– Lähiruoan saatavuuden edistäminen kaupan toimesta vaatii kaupalta aitoa tahtotilaa ja halua rakentaa parempaa, pohtii Pirkanmaan Osuuskaupan lähiruokalähettiläs, valikoimapäällikkö Elina Kaukonen.

Alun perin Kaukonen palkattiin vuoden 2020 loppuun saakka lähiruokalähettilääksi edistämään Pirkanmaan Osuuskaupan lähiruokavalikoiman monipuolistamista. Nopeasti kuitenkin huomattiin, että hommaa riitti ja toimi oli syytä vakinaistaa.

– Tietyn yhteyshenkilön nimeäminen lähiruoka-asioihin laskee kynnystä niin kuluttajille kuin paikallisille yrittäjillekin lähestyä, kysyä, esittää toivomuksia ja ehdottaa lisätoimia, Kaukonen kertoo.

Kaukosen toimi keskittyy pelkästään Pirkanmaan Osuuskaupan toimintaan, jossa hän toimii yhteyshenkilönä pienimmille tuottajille. Yhdessä sovitaan esimerkiksi siitä, miten toimitaan järkevästi ja kustannustehokkaasti kumpaakin osapuolta ajatellen.

– Parasta tässä toimessa on se, että tuottajiin pääsee tutustumaan henkilökohtaisesti ja käymään ihan paikan päällä tutustumassa myös toimitiloihin ja näihin ihaniin tuotteisiin. Pientuottajilla on myös paljon arvokkaita näkemyksiä ja kokemuksia lähiruoka-asioiden edistämiseen, Kaukonen kertoo.

Terissaari Oy:n lähituotteet päätyivät laajasti kauppoihin Ahlmanin ja Pirkanmaan Osuuskaupan pilottiryhmän kautta

Mehuja, limonadeja ja siidereitä valmistava Terissaari Oy oli toimittanut yksittäisiin Pirkanmaan Osuuskaupan myymälöihin jo kahdeksan vuoden ajan tuotteitaan, kunnes osallistui Ahlmanin ja Pirkanmaan Osuuskaupan vuonna 2020-2021 järjestämään Pientuottajat marketteihin -pilottiryhmään. Yhteistyö lähti jouhevasti käyntiin ryhmän kautta.

– Nyt yhteensä neljässätoista Pirkanmaan Osuuskaupassa on meidän tuotteitamme myynnissä, kertoo Terissaarta pyörittävä Johannes Vuorinen.

Varsinaiset tilaukset hoidetaan yhä kauppakohtaisesti, mutta lähiruokalähettilään kanssa asioiden on voitu sopia samalla kertaa tietyistä markkinoinneista, myynneistä ja tuotteiden toimittamisesta.

– Tämä on tietysti pienyrittäjälle paljon yksinkertaisempaa ja erittäin mukavaa, että ostajaa edustaa yksi ihminen, jonka kanssa asiat hoituvat näppärästi, Vuorinen kiittelee.

Pirkanmaan Osuuskaupan ymmärrys pienyrittäjiä kohtaan näkyy Vuorisen mukaan myös siinä, että matalalla kynnyksellä lähdettiin hoitamaan byrokratia kuntoon ja heti sopimaan, mitä tuotteita olisi sitten tulossa myyntiin ja minne.

Tällä hetkellä Vuorinen hoitaa tuotteiden toimittamisen itse myymäläkohtaisesti. Se on ajoittain raskasta, mutta siinä on myös paljon hyviä puolia, kuten mahdollisuus aitoon keskusteluyhteyteen kauppiaan kanssa ihan kasvotusten.

– Myyntiin olen voinut olla tyytyväinen! Mikäli myynti ja tuotteiden toimitus alkaisi kuitenkin kovasti kasvamaan laajemmaksi, pitäisi harkita toisenlaisia logistisia ratkaisuja, Vuorinen pohtii.

Kuva Heidi Valtari.

Oman lähituotteen saaminen kauppaan ei ole mahdotonta, mutta perusasioiden täytyy olla kunnossa

Pirkanmaan Osuuskaupan verkostossa oli alun perinkin paljon paikallisia lähiruokatuotteiden toimittajia, mutta lähiruokalähettiläs-projektin jälkeen lista on kasvanut jo noin 160 toimittajaan. Varsinkin kaikista pienimpien elintarvikeyrittäjien tavoittaminen on ollut onnistunutta, mutta oma osuutensa on ollut myös esimerkiksi sillä, että uuden elintarvikelain myötä kaikkien tuottajien kontaktointi on tullut projektin aikana ajankohtaiseksi. Kauhkonen arvioi, että lähiruokalähettiläänä hän on onnistunut nostamaan noin 30 uuden tuottajan tuotteita kaupan valikoimiin.

– Esimerkiksi meidän ja Ahlmanin Pientuottajat marketteihin -pilotin kautta saatiin sparraukseen mukaan joitakin kymmeniä tuottajia, joiden kanssa kävimme läpi suoratoimitusmallia kaupan kanssa ja mitä pakkausmerkintöjä, omavalvontaa ja muuta tarvitaan, jotta tuote voidaan onnistuneesti myyntiin ottaa, Kaukonen valottaa.

Mikäli oman tuotteen haluaa kaupan hyllylle myyntiin, onkin perusasiat hoidettava kuntoon. Ihan ensi alkuun Kaukonen kehottaa hankkimaan tuotteelle EAN-koodin.

Myös pientuottajan näkökulmasta perusasioiden hoitaminen kuntoon on tärkeää. Terissaaren Vuorinen painottaa sitä, että oma toimitusvarmuus on syytä olla kunnossa silloin, kun kauppaan halutaan toimittaa.

– Omien tuotteiden saanti kauppoihin ei kuitenkaan vaadi mitään mahdottomuuksia, Vuorinen vakuuttaa.

Parhaiten kauppaan pääseekin olemalla rohkeasti esillä ja ottamalla yhteyttä avoimin mielin, pohtivat sekä Vuorinen että Kaukonen.

Kaupan kannalta hyödyllistä on myös se, että yritys on jo miettinyt omia tavoitteitaan ja tulevaisuuttaan: kuten esimerkiksi sitä, mihin yritys pyrkii viiden vuoden aikajänteellä.

– Yritysten jatkosuunnitelmat kiinnostavat minua parhaan mahdollisen yhteistyön näkökulmasta. Paikalliset tuotteet, joihin olen saanut tutustua, ovat olleet lähes yksinomaan hyviä ja ihania, mutta omien vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden kehittämiseen voisi usein panostaa enemmän, Kaukonen pohtii.

Pohtia kannattaa jo etukäteen myös sitä, kenelle oma tuote on tarkoitettu ja minkälaisen käyttökohteen sille itse näkee. Myös tuottajan ja tuotteen tarina on tärkeä: mistä tuote tulee ja kuka sitä valmistaa?

– Henkilökohtainen side erityisesti lähituotteeseen ja sen tuottajaan on kuluttajalle tärkeä, Kaukonen kertoo.

Kuluttajien kannattaa avoimesti ilmaista kiinnostustaan lähiruokaan

Monenlaiset paikalliset tuotteet voivat menestyä kaupassa. Esimerkiksi Terissaaren tuotteiden valtti on niiden hyvä säilyvyys. Kaukosen mukaan lisää kaivataan kuitenkin aina erilaisia naposteluruokia ja helposti lähestyttäviä, arkielämään soveltuvia tuotteita ja vaihtoehtoja.

– Matalan kynnyksen tuotteet, kuten vaikkapa lähileivät ovat kuluttajalle helppo valinta ja tapa lisätä lähituotteiden käyttöä omassa arjessa, Kaukonen pohtii.

Vastuullisten valintojen tekeminen kiinnostaa tällä hetkellä kuluttajia ja lähiruoan suosiminen on siihen selkeä kanava. Suomalainen lähiruoka on usein puhtaampaa, kuten käytännössä antibioottivapaa suomalainen liha.

– Minulle lähituotteiden suosimisessa tärkeintä on kuitenkin eräänlainen naapuriajattelu ja paikallistalouden tukeminen. Ostamalla lähiruokaa tuen suoraan naapurin elinkeinoa ja välitän yhteisöstäni, Kaukonen kertoo.

Kuluttajia Kaukonen kehottaakin avoimesti osoittamaan kiinnostustaan lähiruokaan. Esimerkiksi kaupan henkilökuntaa voi pyytää kertomaan tarjolla olevista lähiruokatuotteista, kuka ne on tehnyt ja missä ne on valmistettu. Tarkemmin voi haastaa kaupan yhteyshenkilöä kertomaan siitä, kuinka lähiruokatuotteiden saatavuutta ollaan kaupassa lisäämässä.

Kaupan täytyy aktiivisesti tuoda lähiruokatuotevalikoimaansa esille

Seuraavaksi Pirkanmaan Osuuskauppaan on tulossa taas uusia yhteistyökuvioita lähiruokaan liittyen, mutta samalla työstetään lähiruoan parempaa näkyvyyttä kaupoissa.

– Kaikilla suomalaisilla kaupan alan toimijoilla on varmasti paljon lähiruokavalikoimaa, mutta usein kuluttaja ei välttämättä osaa mieltää tuotteita paikallisiksi tai lähiruoaksi. Haaste kaupan kannalta on aina se, kuinka lähiruokatuotteita tuodaan kuluttajille onnistuneesti esille, Kaukonen pohtii.

Tavoitteena on, että kuluttajien arkiruokakoriin päätyy tulevaisuudessa entistä enemmän lähiruokatuotteita. Selkeää on myös se, että lähiruokatuotteiden tarjontaa tarvitaan yhä lisää. Kaukonen peräänkuuluttaa myös lähiruoan määritelmän laajentamisen tärkeyttä.

– Oma näkemykseni on se, että myös vaikkapa lähellä tapahtuva jalostustoiminta, kuten esimerkiksi Tampereen vanhat pienpaahtimot ja niiden tuottamat ihanat kahvituotteet, kuuluvat lähiruoka-ajatteluun. Tähän on tietysti monenlaisia näkemyksiä olemassa, mutta tärkeintä mielestäni on se, että lähiruoka on myös oman alueen ruokakulttuurin ja yrittäjien tukemista, Kaukonen sanoo.

Vuorinen taas kehottaa kaupan edustajia pohtimaan sitä, että pientuottajia varten on mietitty valmiiksi aito kanava, jonka kautta voi olla helposti yhteydessä. Pientuottajista vastaavan yhteyshenkilön yhteystietojen on syytä olla hyvin esillä.

– Alun perinkin meillä oli tietysti tarkoitus, että saadaan laajennettua Terissaaren myyntiä suuremmalle määrälle kauppoja, mutta oman yrityksen pyörittäminen on kuitenkin se ensisijainen tehtävä. Siksi myös kaupan aloitteellisuus vaikkapa asiaa edistävän henkilön kautta avaa uusia mahdollisuuksia, Vuorinen sanoo.

Teksti
Ellinoora Havaste