Artikkelit

Hyppysellinen toivoa ja tekoja Ateria 2019 -tapahtumassa

23Lukenut

Julkisen ruokapalvelun Ateria 2019 -tapahtumassa pureuduttiin ilmastonmuutoskeskusteluun seminaarikokonaisuudessa ”Ympäristöahdistuksesta kohti toivoa ja tekoja”. Seminaarikokonaisuuden toteutti Maaseudun toimijoiden hankintaosaaminen vahvaksi, MAHVA-hanke.

Ympäristötutkija ja kirjailija Panu Pihkala Helsingin yliopistosta herätti kuulijat pohtimaan ruokaa yhtenä voimakkaitakin tunteita herättävänä asiana. Asiat, joilla on merkitystä tai jotka ovat ristiriitaisia tai epäselviä, herättävät tunteita. Pihkala nosti esiin toivon, ilon ja merkityksellisyyden näkökulmia.

Ilmastonmuutoskeskustelussa ruoantuottajia kohtaan on esitetty vaateita ja tarpeita toimintatapojen muutokseen. Maatilan omistajalle voikin iskeä ahdistava ajatus, että vaikka hän on parhaansa mukaan kehittänyt tilan toimintaa, niin se ei riitä. Kuluttajien näkökulmasta koetaan iloa ja turvaa perinteisten syömistapojen kautta, mutta yleisesti ahdistavana voidaan kokea se, että enkö minä saisikaan enää toimia näin. Toisaalta tunnetaan halua ja tarvetta kokea, että omilla valinnoilla voidaan vaikuttaa ympäristöasioihin. Kaikista edistysaskelista, myös pienistä ja osittaisista, kannattaa iloita ja tuoda niitä esiin.

Ravitsemussuoritukset ja taloudellisuus ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Merja Saarinen avasi ravitsemussuositusten mukaisen ruokailun ympäristövaikutuksia. Ruoan terveellisyys on ruokavalion kestävyyden peruspilari ja ruoan ympäristövaikutusten hallinta rakentuu sen päälle. Saarinen esitteli eri ruokavalioiden ilmastovaikutuksia, joihin perehdytään tarkemmin RuokaMinimi-hankkeessa.

Tutkimusprofessori Sirpa Kurpan esityksessä paneuduttiin siihen, miten ympäristövastuusta saadaan taloudellista hyötyä. Yritykset voivat kehittää toimintaa vastuulliseksi ja samalla vähentää ympäristövaikutuksia. Näistä ensimmäisenä tulee mieleen energiatehokkuus prosesseissa, mutta ympäristövastuun kasvattamista ovat myös jalostusasteen nosto ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Kun hyödynnetään tehokkaasti luonnosta saatavat raaka-aineet esimerkiksi marjat, niin hinta nousee ympäristövastuun lisäksi. Kurppa huomauttaa, että yritys voi olla passiivisesti vastuullinen tekemällä vain lainsäädännön vaatimukset, mutta aktiivisesti ja luovasti vastuullisena se voi saada myös taloudellista hyötyä.

Kuljetuskilpailutus ja kasviproteiinireseptit esimerkkitekoina

Lapinjärven kunnan tekninen johtaja Maria Luoma-aho avasi kuntansa kuljetushankintojen kilpailutusta. Kunnassa valittiin kilpailullinen neuvottelumenettely toimintatavaksi ja lopputuloksena saatiin neljän yrityksen yhteistarjous. Luoma-aho pohti, että taustalla tehdyt muutokset, esim. koulujen alkamisaikojen muuttaminen ja tyhjien, palautuvien aterialaatikoiden mukana kulkeminen, mahdollistavat tehokkaammat tai järkevämmät toimintatavat.

Tilaisuuden päätteeksi ravintolakokki ja biologi Päivi Lehtonen esitteli kotimaisia kasviproteiineja ja niiden käyttötapoja. Lehtosen mukaan kotimaisen kasviproteiinin positiivisia puolia ovat muun muassa läheisyys, hyvä energiatehokkuus ja suhteessa pieni hiilijalanjälki, terveellisyys, viljelykierron ja ekosysteemin monipuolistuminen.

Suomessa viljeltävistä kasveista korkea proteiinipitoisuus on härkäpavulla, herneellä, lupiinilla, hampulla ja kvinoalla. Lehtonen kertoi kunkin raaka-aineen ominaisuuksia ja antoi käyttövinkkejä. Lehtosen kehittämät reseptit löytyvät sähköisesti ladattavasta Vastuullista proteiinia -reseptivihkosta (www.utu.fi/fi/yliopisto/brahea-keskus/ruokaketju-ja-kiertotalous).

Teksti
Päivi Töyli ja Sari Väänänen

http://maaseudunhankinnat.fi/