Oulussa keskusteltiin maaliskuussa siitä, miten arktisuuden ja puhtauden kaltaiset vahvuudet muutetaan konkreettiseksi kilpailueduksi ja kasvuksi kansainvälisillä markkinoilla.
Suomessa on laadukkaat tuotteet ja uskottava imago, mutta kalatuotteita valmistavan Hätälän vientipäällikkö Ville Viksten sanoo kaipaavansa enemmän rohkeutta asioiden tekemiseen pohjoissuomalaisilta vientiyrityksiltä. Rohkeuden puute voi johtaa hänen mielestään jopa siihen, että vientipotentiaalia alihyödynnetään.
Kinnusen Myllyn 65 Oats -kauratuotteiden myynti- ja vientimyyntipäällikkö Teija Ruokamo on samoilla linjoilla kollegansa kanssa ja painottaa, että menestys eri markkinoilla riippuu erityisesti asenteesta.
– Maailmalle ei voi lähteä niin, että me olemme Suomessa myyneet näitä jo 30 vuotta tällä tietyllä tavalla. Se pitää unohtaa, sillä se ei usein toimi toisessa maassa, Ruokamo painottaa.
Rohkeudesta sekä Pohjois-Suomen vientivalteista ja kilpailueduista keskusteltiin myös Oulussa maaliskuun lopulla järjestetyssä ”Pohjoinen ulottuvuus ja arktisen ruoan kilpailuvaltit” -tilaisuudessa, jossa Ruokamo ja Viksten olivat mukana. Järjestäjänä toimi VIKE-hanke yhteistyössä paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa.
Paneelikeskusteluun osallistunut kaksikko korosti erityisesti vientiyritysten yhteistyön merkitystä, kohdemaiden markkinoiden tuntemusta sekä tarvetta viestiä pohjoisen raaka-aineiden tuomasta lisäarvosta.
Yhteinen vientibrändi vai omat tarinat?
Yksi paneelikeskustelun kuumimmista puheenaiheista oli, kannattaako pohjoisen tuotteita markkinoida ulkomaille yhteisellä vientibrändillä vai yritysten omat tarinat edellä. Vikstenillä oli selvä näkemys asiaan:
– Yritysten pitää ehdottomasti rakentaa omat tarinansa, mutta myyntiä, huomion saamista ja markkinoille pääsyä tukemaan olisi mielestäni hyvä olla myös yhteinen sateenvarjobrändi.
Viksten myös näki, että yhteistyö ja kokemuksien jakaminen ovat oleellista vientimarkkinoille suunnatessa. Ruokamo nosti esille rohkaisevan, uudenlaisen näkökulman:
– Suomea ei vielä tunneta maailmalla. Meitä ei osata laittaa kartalle tai tiedetä, millainen ruokakulttuuri meillä on. Mutta tämä heikkous voi olla samalla myös meidän vahvuutemme. Pystymme maalaamaan itsestämme juuri sellaisen kuvan kuin itse haluamme.
Yhteistyössä luotu maakuntakuva tukisi pohjoisen ruokakulttuurin tunnetuksi tekemistä maailmalla ja mahdollistaisi entistä paremman faktapohjaisen viestinnän arktisista olosuhteista, makuprofiileista ja laadusta mielikuvien rinnalla. Samalla se vahvistaisi yritysten omia tarinoita ja tukisi vientiponnisteluja laajemmin.
Pohjoisen tarinallistaminen
Kinnusen Myllyllä pohjoisen sijainnin merkitys ja sen tuomat edut konkretisoidaan jo nyt aktiivisesti yrityksen viestinnässä.
– Meillä tuotteissa korostuvat yöttömän yön vaikutus, parempi maku, nopeampi kasvuaika ja suojeluaineiden vähäinen tarve. Meidän pitää myös pystyä näyttämään ja kertomaan, miten nämä vaikuttavat raaka-aineisiin ja tuotteisiin, Ruokamo sanoo.
Viksten puolestaan kertoo, että Hätälä ei vie ulkomaille pelkästään tuotteita vaan myös ruokaratkaisuja, jotka sisältävät muun muassa valmiita reseptejä. Heillä on huomattu, että arktisuus ei yksinään myy, vaan sen tulee olla osa kokonaisvaltaista tarinaa, joka tekee tuotteista houkuttelevia ja ainutlaatuisia asiakkaan näkökulmasta.
Paneelikeskustelun perusteella pohjoisen vientipotentiaalin haasteet eivät ole tuotteissa, vaan tavassa, miten ne viedään maailmalle. Onkin tärkeää, että tuleva ruokaviennin menestys rakennetaan rohkeudesta, yhteistyöstä, markkinoiden ymmärtämisestä ja vaikuttavasta tarinankerronnasta.
Kirjoittaja
Tiia Honkamaa
Vientiyritysten yhteistoiminnan kehittämishanke (VIKE) järjesti 1.9.2024 – 31.3.2026 kuusi vientiyritysten yhteistapaamista eri puolilla Suomea, joissa tutustuttiin yritysten kesken, jaettiin vientitietoa ja suunniteltiin yhteisiä vienninedistämisen toimenpiteitä. Hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry. Hankkeen koordinoinnista vastasi Fennopromo Oy. Lisätiedot: www.vike.fi.
