Artikkelit

Vinkkejä yritysten someviestintään ja suoramyyntialustat tutuiksi

©maaseutuverkosto, Heli Sorjonen
333Lukenut

Viestintä somessa tukee yrityksen brändäystä, sitouttaa asiakkaita ja tekee yritystä läheisemmäksi ja tutuksi. Somekanavien rinnalla viestintää kannattaa tehdä monin eri tavoin. Maaliskuussa lyhyisiin elintarvikeketjuihin liittyvässä tilaisuudessa kuultiin someviestinnästä ja suoramyyntialustoista.

Mira Nyrhinen mainostoimistopalveluja tarjoavasta Fanosta ja Tanja Kyckling Hietalan luomutilalta kertoivat omia havaintojaan tämän hetken sometrendeistä ja antoivat vinkkejä sometyöhön. Tällä hetkellä erityisesti TikTokiin ja Instagramiin tehdyt lyhyet videojulkaisut saavat näkyvyyttä. Someviestintää suunnitellessa kannattaa aloittaa miettimällä kenelle sisältöä tehdään ja miksi – ”kaikille kaikkea” ei kannata, vaan tavoitteena on puhutella itselle oikeaa kohderyhmää. Somekanavat tulisi näin ollen valita sen mukaan, missä halutut seuraajatkin ovat ja miettiä jo hieman eteenpäin, miten seuraajat toimivat eri kanavissa tai vaihtavat somekanavia.

Markkinoinnissa ja viestinnässä on hyvä muistaa monikanavaisuus, koska vain yhden kanavan varassa oleminen voi olla riskialtista: tili voidaan kaapata tai sulkea ja näin katoaa hetkessä kaikki tehty työ. Somekanavien lisäksi yrityksellä olisi hyvä olla esimerkiksi verkkosivut ja sähköpostilistat asiakkaille tiedotusta varten.

Somesisällön suunnittelu

Sometyö voi viedä paljon aikaa eikä siihen välttämättä löydy aina sopivaa hetkeä yrittäjän arjessa. Julkaisujen sisältöjen suunnittelu, useamman julkaisun tuottaminen jo valmiiksi ja julkaisujen ajoittaminen tuovat pelivaraa ja tasaisesti sisältöä somekanavalle. Somesta saa enemmän hyötyä irti, kun seuraa julkaisujen tuloksia pitkällä aikavälillä: millainen sisältö seuraajia kiinnostaa, millaisten #hashtagien kautta seuraajat löytävät ja mihin aikaan vuorokaudesta julkaisut parhaiten tavoittavat omat seuraajat. Ajankohtaa kannattaa miettiä esimerkiksi sään näkökulmasta, sillä kauniina ulkoilupäivänä ei välttämättä olla somessa tykkäilemässä julkaisuista.

Toimivien ja seuraajia kiinnostavien sisältöjen toistaminen kannattaa ja se sitouttaa seuraajia. Nyrhisen mukaan somen kautta voi opettaa, neuvoa ja rakastuttaa brändiin. Seuraajia kiinnostavat kasvot yrityksen takana ja aito sisältö arjesta kaikkine kommelluksineen. Kun kiinnostus yritykseen on herätetty somessa, yrityksen myyntikin tapahtuu näin helpommin esimerkiksi verkkosivujen, kivijalkamyymälöiden ja maksettujen mainosten kautta.

Mitä kertoisin somessa ja miten?

©maaseutuverkosto, Heli Sorjonen

Somejulkaisujen tekemistä ei kannata lähteä miettimään liian monimutkaisesti: julkaise itsellesi yksinkertaisia ja selkeitä asioita arjesta. Nämä voivat olla seuraajille aivan uusia juttuja ja herättää vau-efektin ja toimia virtuaalisina elämyksinä! Opettavaiset, positiiviset ja hauskat, ”behind the scenes” -julkaisut omasta arkipäiväisestä tekemisestä tuovat seuraajan lähemmäksi elämää, jota he eivät ehkä omassa arjessaan kohtaisi. Julkaisuilla halutaan pysäyttää loputon peukalon liike, joten uskalla antaa kasvot sisällölle, jota tuotat ja kerro siitä, minkä luulet kaikkien jo tietävän. Älä stressaa, vaan toteuta rohkeasti. Älä mieti, mitä muut miettivät vaan leikittele, hulluttele ja anna aidon elämän näkyä! Selfiessä on voimaa.

Somejulkaisuja jokainen tekee omilla kuvaustaidoillaan eikä julkaisujen tarvitse olla ammattivalokuvauksen tasoisia. Joitakin perusperiaatteita kuitenkin kannattaa pitää mielessä: päivänvalossa otettu kuva on aina parempi kuin pimeällä otettu, ja kuvaa kannattaa rajata ja kuvatessa miettiä sekä ehkä myös leikitellä erilaisilla kuvakulmilla. Jos kuvaa paljon ulkona, voi olla hyvä olla olemassa kuvapankki, josta voi kuvia hyödyntää sääolosuhteiltaan huonoina kuvauspäivinä. Vuorovaikutteisuus kuuluu someen, joten somessa pitääkin aktiivisesti tykkäillä, kommentoida ja jakaa muiden sisältöjä (tämä tuo samalla näkyvyyttä itselle!) mutta myös rohkeasti pyytää seuraajia kommentoimaan, jakamaan ja tallentamaan omia julkaisuja.

Työkaluja ja alustoja tuottajien ja kuluttajien kohtauttamiseen

agroBRIDGES -hankkeessa on kehitetty viestintätyökaluja, joilla pyritään muun muassa rakentamaan yhteyksiä viljelijöiden ja kuluttajien välille, jotta he voivat luoda uusia lyhyisiin elintarvikeketjuihin perustuvia liiketoimintamalleja ja saada niistä itselleen lisäarvoa. Työkalupaketti valmistuu syksyyn mennessä.

Suoramyyntialustat yhdistävät paikalliset ruoantuottajat ja heidän tuotteistaan kiinnostuneet kuluttajat. Tilaisuudessa esittäytyi seitsemän erilaista alustaa. Ekompi.net tilaus- ja palvelualustan alla toimivat kolme foodhubia: Uudenmaan ruoka, Laari Lähiruokapiste (Turku) sekä Pohjois-Savon ruoka. Foodhubin toiminta perustuu siihen, että kuluttajat ostavat verkossa tuotteet, jotka tuottajat toimittavat valittuun noutopisteeseen. Noutopisteen toiminta pyritään järjestämään niin, että kuluttaja voi noutaa tuotteen silloin kun hänelle itselleen parhaiten sopii.

Deliplate -myyntikanava yhdistää tuottajat kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa. Deliplaten kautta tuottajien on myös mahdollista saada varastointi-, keräily- ja kuljetuspalvelut suoraan asiakkaille. Korjuu.com on lähiruokaa kokoava markkinapaikka, jossa kuluttajat voivat ostaa tuotteita sekä osallistua tapahtumiin ja tuottajat myydä omia tuotteitaan sekä ilmoittautua erilaisiin tapahtumiin näytteilleasettajiksi. Tuotteiden nouto tapahtuu suoraan tuottajalta tai tapahtumista. Forest Foody on kaupankäyntiväylä Suomen luonnon inspiroimille tuotteille ja palveluille.Rekisteröityminen kauppiaaksi ja valmiin verkkokaupan käyttäminen tuo tuottajalle helppoutta ja vaivattomuutta. REKO-renkaissa tilaukset tehdään suoraan lähi- ja luomuruokayrittäjiltä Facebook-ryhmissä. Tuotteiden nouto on etukäteen sovitussa paikassa tiettynä ajankohtana.

Markkinoinnilla ja viestinnällä boostia lyhyisiin elintarvikeketjuihin -tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanke ja agroBRIDGES -hanke maaliskuussa 2023. Kaikki päivän esitykset löytyvät aitojamakuja.fi -verkkosivuilta.

Kirjoittaja
Riikka Roivainen
Turun yliopiston Brahea-keskus