Vastuullisuusteemat puhututtavat tällä hetkellä paljon ja kuluttajat ovat enenevissä määrin tietoisia vastuullisuuteen liittyvistä asioista ja haluavat yrityksiltä läpinäkyvyyttä tähän teemaan liittyen. Enää ei välttämättä riitä se, että yritys sanoo olevansa vastuullinen, vaan halutaan myös perusteluja sille, millä tavalla yritys on vastuullinen. Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanke järjesti maaliskuussa hanketreffit, jossa kuultiin puheenvuoroja vastuullisuudesta mikroyrittäjyyden näkökulmasta sekä esiteltiin vastuullisuusteemaa toteutettavia hankkeita eri puolilta Suomea. Tilaisuuden materiaalit löytyvät aitojamakuja.fi –verkkosivustolta.
Miten vastuullisuuteen suhtaudutaan mikroyrityksissä?
Tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREltä avasi kertomalla teemaan liittyvistä hankkeista, keskusteluista ja tutkimuksesta nousseista kokemuksista sekä siitä, miten vastuullisuus mikroyrityksissä tällä hetkellä ymmärretään. Yrittäjiä motivoi vastuullisuustyöhön erilaiset motivaattorit, kuten riskienhallintaan, kustannustehokkuuteen tai erottautumiseen liittyvät tekijät sekä halu tehdä hyvää pitkällä aikavälillä.
Vastuullisuuden eri ulottuvuudet ymmärretään ja tunnistetaan yrityksissä, mutta vastuullisuuden termi ja etenkin sosiaalinen vastuullisuus koetaan sisällöltään epäselväksi. Aina ei ole mahdollista huomioida omassa toiminnassaan samaan aikaan kaikkia vastuullisuuden ulottuvuuksia ja yrittäjät joutuvat tekemään valintoja siinä, mitä vastuullisuuden osa-aluetta haluavat painottaa – tällöin vastuullinen toiminta saattaa näyttää toisen vastuullisuuden osa-alueen näkökulmasta heikolta. Tasapainoilua vastuullisuuden eri osa-alueiden välillä on siis tehtävä.
Kompastuskivenä vastuullisuuden toteuttamiselle voidaan myös nähdä asiakkaiden ostokäyttäytyminen: kuluttajat vaativat vastuullisuutta, mutta valitsevat kuitenkin lopulta edullisimman tuotteen, joka ei välttämättä ole se vastuullisin valinta. Yrittäjien keskuudessa voi esiintyä myös pelkoa epäaitoudesta ja leimautumisesta viherpesijäksi, jos oman yrityksen vastuullisuudesta aletaan keskustella ja viestiä liiaksi. Tämän takia vastuullisuusviestintä on saatettu jättää vähemmälle huomiolle. Monet yrittäjät toteuttavat vastuullisuuteen liittyviä tekoja yrityksissään, vaikkei niitä olisi mielletty sen tarkemmin juuri vastuullisuuteen liittyviksi. Vastuullisuusviestinnässä kannattaa siis lähteä liikkeelle jo olemassa olevien pienten, hyvien ja itselle itsestään selvien asioiden näkyväksi tekemisestä asiakkaille.
– Vasta vastuullisuudesta viestiminen erottuvasti, mutta todenmukaisesti ja asiakkaalle merkittävästi kääntää toiminnan myönteiseksi kilpailueduksi, Simunaniemi summaa. Viestinnän tukena voi myös käyttää erilaisia vastuullisuuteen liittyviä tunnettuja pakkausmerkkejä, joita elintarvikealalla ovat esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkki, luomumerkit sekä Reilun kaupan merkki.
Vastuullisuuden huomiointi yrityksessä
Samuli Laurikainen toimii Snafu Oy:n toimitusjohtajana ja Silmusalaatin luomuviljelijänä Espoossa. Yritys huomioi toiminnassaan monipuolisesti vastuullisuuden eri osa-alueita, joista Laurikainen esitteli tilaisuudessa muun muassa tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljen laskentaan vaikuttavia tekijöitä. Näiden selvitysten myötä saadaan käyttöön dataa, jonka avulla yritys voi priorisoida toimenpiteitä hiili- ja vesijalanjälkensä pienentämiseksi. Yrityksellä on tuotteilleen myös erilaisia vastuullisuuteen liittyviä laatujärjestelmiä. Snafu Oy on siirtymässä parin vuoden sisällä uusiin toimitiloihin, joihin on suunniteltu muun muassa aurinkoenergiajärjestelmää ja mahdollisuutta lämmön talteenottoon vedestä. Vastuullisuusteema on siis keskeisessä roolissa yritystoiminnan kehittämisessä jatkossakin.
Teksti
Riikka Roivainen
Turun yliopiston Brahea-keskus
