Suomalaiset söivät vuonna 2020 keskimäärin 64,1 kg tuoreita vihanneksia henkilöä kohden. Määrään sisältyy sekä kotimaiset, avomaalla ja kasvihuoneessa tuotetut vihannekset sekä tuontivihannekset. Yksistään tomaatin osuus vihannesten kulutuksesta oli 12 kg henkilöä kohden. (Ravintotase, Luke) Luomun ja lähituotannon suosio on kasvussa....
MikroX-hankkeessa testattiin kokeilevaa kehittämistä pienten ruoka-alan yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Lähtökohtana olivat yrityslähtöinen kehittäminen ja nopeat, muutoskyvykkyyttä tukevat kokeilut. Yhteistyöllä haluttiin tukea myös yritysten keskinäistä sekä yritysten ja TKI-toimijoiden verkostoitumista. Kokeilevaan kehittämiseen osallistui kuusi ruokapalveluita päätoimisesti tai osana laajempaa palvelukokonaisuutta tarjoavaa...
Maa- ja metsätalousministeriö julkisti Lähiruokaohjelman päivityksen toukokuun lopulla. Päivityksen pohjalla on vuonna 2013 hyväksytty ohjelma ja siitä tehdyn ulkopuolisen arvioinnin esiin nostamat huomiot. Ohjelmassa on nyt viisi tavoitetta aiemman kuuden sijaan, sillä tekstiä rytmitettiin uudelleen ja siitä poistettiin osittaisia teemallisia...
Muutamissa maakunnissa eri puolilla Suomea törmäytetään ruoka-alan opiskelijoita ja elintarvikeyrityksiä yhteen syksyn aikana erilaisin toteutuksin. Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee maakunnallista toimintaa viestinnällä sekä kokoamalla yhteen tuloksia ja käytännön toteutuksen malleja ”Yhdessä opitaan” -hengessä. Alla on muutamia poimintoja maakuntien tulevista opiskelijoiden...
Marja-alalla menee lujaa, sillä se vastaa moneen vallalla olevaan trendiin ja suuntaukseen. Kotimaiset marjat ovat terveellisiä, sopivat monenlaiseen ruokavalioon ja niitä on helppo käyttää kotikeittiössä ja välipaloina. Tuoremarjojen lisäksi marjajalosteet kiinnostavat kuluttajia, sekä isosta kaupasta että suoraan yrittäjiltä ostettuina. Korona-aika...
Usea Suomen maakunta kutsuu itseään ruokamaakunnaksi. Mutta mitkä ovat ne tekijät, jotka tekevät maakunnasta ruokamaakunnan? Yksiselitteinen määrittely on vaikeaa, mutta muutama ruokamaakuntia yhdistävä tekijä voidaan tunnistaa. Numerot kertovat ruoka-alan vahvuudesta. Tilastot kertovat selkeästi, jos ruoka-ala on merkittävä työllistäjä ja yritystulon...
Energiatehokkuuden merkitys ja uusiutuvan energian käyttö yleistyvät myös elintarvikealan yrityksissä. Energiatehokkuutta kehittämällä vähennetään alan ilmastovaikutuksia sekä lisätään kustannustehokkuutta. Elintarviketeollisuudessa energiatehokkuustoimet liittyvät usein esimerkiksi tuotannon lämmitys- ja jäädytysprosesseihin. Hukkalämpöä otetaan talteen ja käytetään uudelleen esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen. Elintarvikealalta löytyy hyviä esimerkkejä...
Yritysten kehittämispalveluissa tarjotaan kokeneiden asiantuntijoiden apua sekä räätälöityjä ja kustannustehokkaita palveluita pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa, kasvaa, uudistua ja kansainvälistyä. Yhdeksän kymmenestä yrityksestä suosittelee Yritysten kehittämispalveluja. Kehittämispalveluilla edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä tuetaan yritysten toiminnan kehittymistä ja jatkuvuutta. Yritysten...
Kaakkois-Suomessa, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa, elintarvikealan kehittämisessä on huomioitu niin kansainväliset markkinat, alueen matkailupotentiaali kuin monipuoliset elintarvikkeita jalostavat yritykset. Kymenlaaksossa toimii noin 130 elintarvikealan yritystä, joista suurin osa on pieniä joko alle 5 tai alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Maakunnassa...
Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija Varsinais-Suomessa. Alueellisen tilastoinnin ja tutkitun tiedon avulla luodaan pohjaa ruokaketjun tulevaisuuden kehittämiselle, yhteisille suunnille ja yhteistyökumppanuuksille. Ruokaketjun merkittävyyttä voidaan mitata monella eri tavalla hyödyntämällä erilaisiin tietolähteisiin perustuvia tilastoja. Ajantasainen, yhtenäinen ja kaikille avoin tietokanta on...
