Luonnontuotealalla on paljon vahvuuksia – suomalaisen luonnon antimet ovat terveellisiä, ekologisia ja jopa trendikkäitä. Alalla on suuri joukko yrityksiä ja toimijoita, jotka jo hyödyntävät toiminnassaan erinomaisesti näitä vahvuuksia. Luonnontuotealan kehittämishankkeissa tehdään kuitenkin tärkeää työtä pyrkimällä kasvattamaan alan potentiaalia entisestään. Kevättalven aikana julkaistavassa selvityksessä on tarkasteltu vuosina 2015–2021 toteutettujen luonnontuotealan kehittämishankkeiden pääorganisoijia, toteutusalueita ja kustannusarviota. Lisäksi hankkeiden sisältöjä ja tuloksia on peilattu monipuolisesti Luonnontuotealan toimintaohjelmaan.
Missä ja kenen toimesta luonnontuotealan hankkeita toteutettiin?
Alan kehittämishankkeita oli käynnissä vuosina 2015–2021 noin 150 kappaletta. Mukana tarkastelussa olivat valtakunnalliset, kansainväliset ja alueellisesti toimineet hankkeet. Osalla hankkeista oli enemmän kuin yksi toteutusalue. Valtakunnallisia hankkeita tunnistettiin 25 kappaletta ja kansainvälisiä 19 kappaletta.
Kaikissa Manner-Suomen maakunnissa luotsattiin vähintään yhtä alan kehittämishanketta. Eniten luonnontuotealan kehittämishankkeita oli käynnissä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Ahkerimpia hankkeiden toteuttajia olivat Luonnonvarakeskus (21 hanketta) ja kunnalliset toimijat (20 hanketta). Paljon hankkeita organisoivat myös yliopistot (18 hanketta), ammattikorkeakoulut (18 hanketta) ja 4H-järjestö (16 hanketta).
Hankkeissa paneuduttiin raaka-ainetuotannon ja tuotekehityksen teemoihin
Luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 esiin nostamat painoalat ovat:
• Kestävän, markkinavetoisen raaka-ainetuotannon kehittäminen
• Innovatiivinen ja jalostusarvoa lisäävä tuotekehitys
• Lisäarvon tuottaminen matkailu- ja hyvinvointipalveluihin
• Tutkimuksen, teknologian ja osaamisen kehittäminen
Hankkeissa edistettiin eniten tuotekehitystä (42 hankkeessa) ja raaka-ainetuotantoa (49 hankkeessa). Raaka-ainetuotantoa kehitettiin etenkin luomukeruualueiden sertifioimista edistämällä, sivuvirtoja hyödyntämällä ja kerääjiä aktivoimalla.
Tuotekehitystä edistettiin etenkin erilaisia teknologioita luomalla sekä yritysten osaamista ja asiantuntijuutta kehittämällä. Lisäarvoa matkailu- ja hyvinvointipalveluihin luotiin 9 hankkeessa. Hankkeissa esimerkiksi pilotoitiin uudenlaista matkailuliiketoimintaa, jossa luonnontuotteet olivat mukana erilaisissa rooleissa. Tutkimusta, teknologiaa ja osaamista kehitettiin monipuolisesti 24 hankkeessa. Eniten korostuneita teemoja olivat tutkimus- ja kehittämistoimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen ja monipuolinen luonnontuotealan tutkimus.
Hanketoimijat kaipaavat panostuksia etenkin keruuketjun vahvistamiseen
Hanketoimijoille kohdennettiin myös kysely, jossa tiedusteltiin toimijoiden ajatuksia ja näkemyksiä siitä, millä tavoin alaa pitäisi edelleen kehittää. Vastaajat kokivat etenkin kerääjien puutteen ja logistiikan ongelmat haasteiksi. Useampi vastaaja mainitsi myös alan yritysten olevan pieniä, mikä tuottaa vaikeuksia esimerkiksi alan kansainvälistymisessä.
Alan haasteisiin annettiin myös monipuolisia ratkaisuehdotuksia. Toimijoiden, etenkin yritysten, yhteistyötä toivottiin lisää. Digitalisaation ja keruuteknologian hyödyntäminen nähtiin yhtenä mahdollisena ratkaisuna. Tärkeänä jatkotoimenpiteenä koettiin myös keruun kannattavuuden parantaminen, joka toisi varmasti helpotusta myös raaka-aineen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelmiin.
Kirjoittaja
Venla Siltovuori
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
