Ruokapakkausten uudelleenkäyttö etenee eri tahtiin Itämeren alueella. Virossa kehitys on kulkenut yksittäisestä pilotista kaupunkitason käytännöksi ja edelleen kansalliseen sääntelyyn. Tapahtumissa, kuten Tallinnan laulu- ja tanssijuhlilla, käytetään uudelleenkäytettäviä astioita ja pakkauksia. Esimerkki osoittaa, että toimiva järjestelmä syntyy kokeilujen, selkeiden tavoitteiden ja pitkäjänteisen kehittämisen yhdistelmästä.
Tanskassa Kööpenhaminan kaupunki puolestaan kilpailutti yhteisen ruoka- ja juoma-astioiden palautusjärjestelmän, ja tällä hetkellä keskusta-alueella on 38 palautusautomaattia. Tavoitteena on tehdä uudelleenkäytettävien astioiden palauttamisesta mahdollisimman vaivatonta. Asiakas voi hankkia annoksensa järjestelmässä mukana olevasta myyntipisteestä ja palauttaa astian lähimpään automaattiin QR-koodin avulla, ilman erillisiä sovelluksia tai oikean palveluntarjoajan etsimistä.
Myös pienemmissä kokeiluissa on etsitty arkea helpottavia ratkaisuja. Puolassa toimistohenkilökunnalle tarjottiin lasipurkkeihin pakattuja lounaita suoraan työpaikan jääkaappiin. Lounaan osto ja astian/pantin palautus tapahtuu mobiilisovelluksen avulla. Hampurin markkinoilla Saksassa asiakas voi ostaa oliiveja ja muita herkkuja omaan, palveluntarjoajan tarjoamaan tai itselleen ostettavaan kestävään astiaan. Uudelleenkäyttöä voidaan toteuttaa eri tavoin, sekä yhteisillä järjestelmillä että myyntipistekohtaisilla ratkaisuilla.
Koko ketju mukaan hankinnoista asiakkaisiin
Julkiset ruokapalvelut tarjoavat monia mahdollisuuksia pakkausten ja astioiden uudelleenkäytön testaamiseen. Kööpenhaminassa kouluruoka jaettiin uudelleenkäytettäviin lounasrasioihin, joiden kiertoa pystyttiin seuraamaan RFID-teknologialla. Hampurissa kokeiltiin pantillisia kuppeja ja rasioita koulukanttiineissa.
Lahdessa tarkasteltiin elintarvikepakkausten kulkua tukuista valmistuskeittiöihin. Hankkeen aikana kehitettiin hankintakriteerejä, joilla ruokapalvelu voi ohjata pakkausratkaisuja jo hankintavaiheessa. Tallinnan sairaalassa luovuttiin yksittäispakatuista leivistä. Leivät kuljetetaan keskuskeittiöstä osastoille suurissa GN-vuoissa ja jaetaan lautasille osastoilla. Kokeilu osoittautui toimivaksi ja siitä tuli pysyvä käytäntö.
Näissä tapauksissa huomio siirtyy yksittäisestä pakkauksesta koko arvoketjuun. Muutos voi liittyä hankintaan, kuljetukseen, seurantaan, palautukseen, pesuun, henkilöstön työhön tai asiakkaan toimintaan. Siksi ratkaisua kannattaakin suunnitella yhdessä ketjun eri toimijoiden kanssa.
Mikä auttaa kokeilua kasvamaan käytännöksi?
Change(K)now!-hankkeen kokeiluissa testattiin erilaisia ratkaisuja, koulutettiin henkilöstöä ja viestittiin asiakkaille. Yhteiset opit ovat käytännönläheisiä: kaikki keskeiset osalliset kannattaa ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa, henkilöstö tarvitsee koulutusta ja asiakkaat tarvitsevat selkeää viestintää. Myös johdon tuki on ratkaiseva, kun tavoitellaan siirtymää yksittäisestä pilotista pysyvään toimintatapaan.
Kokeilut tuottavat tietoa siitä, mikä toimii arjessa ja mitä palveluja markkinoilla on tarjolla. Laajempi muutos tarvitsee tuekseen myös tavoitteita, ohjeistusta, hankintakriteerejä ja sääntelyä. Virossa kaupunkitason kertakäyttökielto laajeni koko maahan, eikä julkisissa tapahtumissa enää sallita kertakäyttöisiä ruokapakkauksia. Kokeilut ja sääntely ovat samalla luoneet markkinoita uudelleenkäyttöpalveluille.
Ajankohtaista tietoa ruoka-alan toimijoille
Change(K)now!-hanke on toteutettu ajankohtana, jolloin EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetusta (PPWR) on valmisteltu. Ruoka-alan yrityksille ja julkisille toimijoille hankkeen esimerkit tarjoavat käytännön tietoa siitä, miten kertakäyttöisistä pakkauksista voidaan siirtyä uudelleenkäytettäviin ratkaisuihin.
Päijät-Hämeen liitto ja Smart & Lean Hub Oy ovat mukana Interreg Baltic Sea Regionin osarahoittamassa hankkeessa. Hankkeen suomenkielisellä verkkosivulla voi tutustua hankkeen tuloksiin ja koulutusmateriaaleihin. Teemasta kiinnostuneet ovat tervetulleita hankkeen loppukonferenssiin Tanskaan 23.10.2026.
Kirjoittaja
Johanna Snell
Päijät-Hämeen liitto
