Yhteistyö on hyvin merkittävässä roolissa ja kehittämistoiminnalla halutaan edistää eri keinoin koko toimialan kehittymistä ja ennen kaikkea yritysten ja alueiden elinvoimaisuutta.
Edelliseen virkkeeseen tiivistyy keväällä 2023 valtakunnallisen Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämien maakunnittaisten keskustelutilaisuuksien anti. Ruoka-alan kehittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa peilattiin valtakunnallisten lähiruoka-, luomu- ja luonnontuoteohjelmien tavoitteita maakunnissa toteutettaviin kehittämistoimiin sekä nostettiin esiin, millaiset asiat toimintaympäristössä ovat pinnalla nyt ja tulevaisuudessa niin elinkeinon kuin yritysten ja hanketoiminnan näkökulmasta.
Keskustelukierros ajoitettiin kevääseen 2023, koska uuden ohjelmakauden hankerahoitukset olivat avautumassa, uutta suuntaa kehittämistoiminnalle etsittiin ja maakuntien omien kehittämisstrategioiden ja ohjelmien toteutus käynnistyivät. Vastaavanlainen tilannekatsauskierros tehtiin edellisen kerran vuosien 2018-2019 aikana ja siihen liittyvät tulokset on esitelty Ruoka-ala kasvuun -kiertueen havaintoja ja vinkkejä kehittämistoiminnan toteuttamiseen -julkaisussa. Julkaisussa annettiin ehdotuksia ja nyt haluttiinkin nähdä, että onko jotain muutoksia tapahtunut.
Jalostavia yrityksiä tarvitaan
Yksi hyvin vahvasti esille tullut asia oli tarve nostaa jalostusastetta, olipa sitten kyse lähiruoasta, luomusta tai luonnontuotteista. Hyvin monessa maakunnassa kuvattiin tilannetta, että maakunnassa kyllä tuotetaan erilaisia raaka-aineita, mutta jalostus tapahtuu muualla. Tämä nähtiin siinä mielessä negatiivisena, että samalla menetetään tuotteista saatava lisäarvo oman alueen ulkopuolelle, jopa ulkomaille.
Jalostusasteen noston hidasteina mainittiin muun muassa yritysten investointeihin ja kuluttajakysyntään liittyvät riskit, osaavan työvoiman puute ja yleinen taloustilanne. Elintarvikealalle tarvittaisiin myös uusia jalostavia yrityksiä, mutta myös jo toimivien yritysten kannattavuus on tärkeää, vaikkei varsinaista kasvua yritys havittelisikaan. Mahdollisuuksia nähtiin yritysten välisessä yhteistyössä ja alihankinta- tai rahtitoiminnassa.
Yrittäjät mielessä
Kehittämistoiminnalla halutaan tukea yritysten kasvua ja kehittymistä. Pohdinnoissa tuli esiin, että koulutus- ja hanketoiminnan saralla pitää löytää uusia keinoja ja toimenpiteitä, joilla yrittäjät saavat tilaisuuksista ja yhteisestä tekemisestä parhaan hyödyn ja sekä ehtivät että haluavat osallistua tilaisuuksiin. Myös yrittäjien hyvinvointi ja jaksaminen on tullut koko ajan enemmän esiin yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa. Yrittäjät näkevät hyödylliseksi yhteistyön toisten yritysten kanssa, joten kohtaamiset ja verkostoituminen on tärkeää alue- ja toimialarajojen yli.
Kehittämistoimijat kantavat huolta siitä, että miten haastavassa maailmantilanteessa paikalliset yritykset pärjäävät, kun kustannukset nousevat monella saralla yhtä aikaa. Kustannusten nousu vaikuttaa myös kuluttajakäyttäytymiseen ja siihen, mitä ruokaa ostetaan.
Luomun osalta oli nähtävissä kysynnän vähenemistä ja toisaalta tiloja on myös luopumassa luomutuotannosta, mihin ovat vaikuttaneet tukiehtojen muutokset ja se, että jalostajat eivät sitoudu luomun ostamiseen. Sinänsä nähtiin paljon potentiaalia siinä, että luomu vastaa hyvin esillä olevaan vastuullisuuden huomioimiseen ja toivottiinkin, että vastuullisuusbrändäystä tehtäisiin enemmän luomu-kärjellä.
Luonnontuotealalla korostui toimivien ketjujen kehittäminen aina keräämisestä jalostukseen ja tuotekehitykseen sekä moninaisiin lopputuotteisiin asti. Luonnontuotteilla nähtiin potentiaalia myös rinnakkaistoimialojen keskuudessa esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena. Keskusteluissa nousi esiin teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet niin keräämis- kuin jalostustoiminnassa.
Ruokaketjun elinvoimaisuus
Elintarvikeala tarvitsee uusia työntekijöitä, yrittäjiä ja uudenlaista osaamista. Työvoiman tarvetta on monenlaista: mistä löydetään yrityksiin työntekijöitä tai yrityksen jatkajia ja toisaalta, miten houkutellaan opiskelemaan alalle ja perustamaan uusia yrityksiä. Olisikin tärkeää tehdä näkyväksi ruokaketjun työnkuvien monipuolisuus. Kehittämistoiminnan kautta kannattaisikin tuoda esille paikallisia yrityksiä, ruokaketjun toimijoita ja toimintaa, jotta asia koetaan tutuksi ja tullaan tietoisiksi, miten kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa.
Tulevaisuuden kehittämistoiminnasta keskustellessa nousi eri puolilla Suomea vahvasti esiin ruokamatkailun mahdollisuudet ja potentiaali. Nähtiin, että sillä saralla on vielä paljon tehtävää ja toisaalta se myös tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lähiruoan ohella ruokamatkailussa nähtiin potentiaalia luomun ja luonnontuotteiden huomioimiselle esimerkiksi luomumatkailun tai elämysmatkailun parissa. Ruokamatkailuun kytkeytyy myös kansainvälistyminen ulkomaisten matkailijoiden kautta, mikä tarjoaa myös mahdollisuuden niin sanotulle kotikansainvälistymiselle.
Paljon julkisessa keskustelussakin oleva ruokaan liittyvä kansainvälistyminen ja vienti koskee monenkokoisia yrityksiä ja osa pienistäkin yrityksistä lähtee liikkeellekin siitä, että heidän tuotteidensa päämarkkina on ulkomailla. Viennin osalta korostuu myös yritysten välinen yhteistyö ja verkostoituminen sekä kansallisen tason asioiden eteenpäin vieminen.
Kehittämistoiminnan yhteistyö
Kun katsotaan asioita kehittämistoimijoiden näkökulmasta, niin maakunnat eivät nähneet toisiaan kilpailijoina vaan mieluumminkin kumppaneina, joilta voi oppia ja poimia malleja oman alueen kehittämistoimintaan. Useammalla maakunnalla oli tavoitteena olla merkittävä ruokamaakunta Suomessa.
Menneiden kokemusten perusteella nähtiin tärkeäksi maakunnan sisäinen verkostoituminen ja toimijoita yhteen kokoava hanketoiminta, mutta toisaalta useampia maakuntien yhteisiä hankkeita eri teemoihin liittyen oli viritteillä eri puolilla Suomea. Yksittäisenä kipupisteenä mainittiin haasteet löytää sopiva hankehallinnoija yritysryhmähankkeille. Hanketoiminnassa kansainväliset hankkeet ovat tulleet koko ajan merkittävämpään rooliin ja niillä täydennetäänkin kansallisella rahoituksella tehtävää toimintaa.
Kirjoittaja
Päivi Töyli
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee alueilla ja valtakunnallisesti toteutettavaa pk-elintarvikeyrittäjyyteen liittyvää toimintaa, luo verkostoja ja edistää valtakunnallista yhteistyötä ja tiedonvälistystä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta toteuttavat Helsingin yliopisto ja Pro Luomu ry. www.aitojamakuja.fi
