ArtikkelitKansi

Selvitys lähiruoan osuudesta julkisissa keittiöissä valmistunut

Piirros: Sami Tantarimäki
196Lukenut

Lähiruoan käyttöä on pyritty edistämään Suomessa monin eri keinoin jo pitkään: on muun muassa asetettu erilaisia lisäämistavoitteita, otettu lähiruoka osaksi strategioita, tiedotettu ja tehty käytännön oppaita. Lähiruoasta on siis puhuttu viime vuosina paljon, myös julkiskeittiösektorilla. Näkyykö tämä puhe ja asian eteen tehty työ myös teoissa?

Julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos ja sen aluetaloudelliset vaikutukset -hankkeessa selvitettiin julkiskeittiöiden käyttämä nykyinen lähiruoan osuus elintarvikehankinnoista alueittain ja vertailtiin sitä vuoden 2013 tilanteeseen. Lisäksi selvitettiin julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutoksen aluetaloudelliset vaikutukset muutamassa esimerkkimaakunnassa. Lähiruoalla tarkoitettiin tässä tarkastelussa omassa maakunnassa tuotettua ruokaa. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Syksyllä 2019 toteutettiin e-lomakekysely, joka kohdistettiin kaikkien maakuntien hankintarenkaille ja -yksiköille. Kyselyyn saatiin yhteensä 86 vastausta. Aluetalouslaskelmat toteutettiin yleisen tasapainon RegFin-mallilla, mikä ottaa huomioon suorien vaikutusten lisäksi myös kerrannaisvaikutukset.

Maakuntien välillä selviä eroja lähiruoan käytössä

Kyselyn tulosten perusteella alueelliset erot lähiruoan käytössä ovat melko suuret. Korkein lähiruoan osuus löytyy Satakunnasta (47 %) ja alhaisin Uudeltamaalta (1 %). Vuoden 2013 vastaavaan kyselyyn nähden alueelliset erot ovat kasvaneet, sillä aiemmin lähiruokaosuudet vaihtelivat alueittain muutamasta prosentista 28 prosenttiin. Tätä suurta vaihtelua selittää osaltaan erilainen tarjonta eri alueilla. Osa vastaajista ilmoittikin tarjonnan vähyyden tai epätasaisuuden olevan yksi este lähiruoan hankinnalle. Toisaalta tarjonta ei yksin selitä alueellisia eroja, vaan tarvitaan myös esimerkiksi asiaan sitoutumista ja poliittista tahtotilaa.

Aluetaloudellisten vaikutusten arviointien perusteella lähiruoan käytön muutos eri maakunnissa on parhaimmillaan edistänyt alueen työllisyyttä useilla kymmenillä henkilötyövuosilla. Myös päinvastaisia vaikutuksia havaittiin.

Lähiruoan osuus pysynyt samana, ulkomaisten elintarvikkeiden osuus vähentynyt

Koko Suomen tasolla keskimäärin noin 16 prosenttia julkiskeittiöiden elintarvikkeista hankitaan omasta maakunnasta. Lähiruoan käytön osuus ei näin ollen ole juurikaan muuttunut vuoden 2013 tilanteeseen nähden, jolloin osuus oli noin 15 prosenttia. Elintarvikehankintojen kotimaisuusasteessa näkyy suurempi muutos aikaisempaan nähden, sillä kotimaisten elintarvikkeiden osuus hankinnoista on noussut noin 83 prosenttiin aikaisemmasta 78 prosentista, joten ulkomaisten elintarvikkeiden osuus on vähentynyt.

Koko maan tasolla omasta maakunnasta hankittujen elintarvikkeiden osuuden pysyminen lähellä vuoden 2013 tilannetta ei kuitenkaan kerro täysin koko kuvaa kehityksestä, sillä euroissa tarkasteltuna julkiset elintarvikehankinnat ovat kasvaneet vuosien mittaan, joten noin prosenttiyksikön kasvu lähiruokaosuuksissa tarkoittaa euroina hieman selkeämpää kasvua. Samalla hankintojen painottuminen enemmän kotimaahan on tarkoittanut kymmenien miljoonien eurojen edestä enemmän elintarvikehankintoja kotimaasta.

Ehdotetut keinot lähiruoan lisäämiseksi julkiskeittiöissä koskevat sekä tuottajia, julkiskeittiöitä kuin päättäjätasoakin. Tuottajilta toivotaan etenkin aktiivisuutta ja markkinointia sekä jalostusasteen nostoa. Myös hankintaosaamisessa nähdään vielä parantamisen varaa. Päättäjiltä puolestaan toivotaan esimerkiksi puheen ja tekojen parempaa kohtaamista. Lisäksi ehdotettiin lähialueen yrittäjien ja tuottajien tukemista sekä kouluttamista. Julkisella sektorilla muutokset eivät kuitenkaan aina tapahdu kovin nopealla aikataululla, joten tarkasteluperiodina kuusi vuotta saattaa olla vielä liian lyhyt suurempien muutosten näkymiseen käytännössä, puhunnan ja toimien kohtaamiseen. Osittain kyselyn vastaukset antoivat kuitenkin ymmärtää, että suunta on oikea, lähiruoan osalta on tapahtunut hienoista kasvua ja kotimaisten tuotteiden osuus on noussut.

Julkiskeittiöiden lähiruokaosuudet eri alueilla.

Tuloksista voi lukea lisää Ruralia-instituutin raportista 201: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/310648

Projektipäällikkö Leena Viitaharju
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
leena.viitaharju@helsinki.fi

Tohtorikoulutettava Susanna Kujala
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
susanna.kujala@helsinki.fi