Maakunnista

Sadonkorjuujuhlat ja Ruoka-artesaanikoulutus antavat nostetta Ahvenanmaalle

638Lukenut

Kun Ahvenanmaan maaseutukehittäjää Lena Brenneriä pyydetään nostamaan esiin kaksi hanketta, joilla on suuri paikallinen merkitys, Sadonkorjuujuhlat on selkeä ykkösvalinta. Tämä joka vuosi syyskuussa järjestettävä tapahtuma on ydin, jonka ympärille ahvenanmaalaisten tuottajien, jalostajien, ruoka-artesaanien ja kuluttajien verkosto rakentuu. Juuri nyt Ahvenanmaalla on meneillään ruoka-artesaanikoulutus, joka luonnollisesti lisää Sadonkorjuujuhlien tarjontaa ja parantaa sen laatua.

– Sadonkorjuujuhlat on 20 vuodessa kasvattanut kävijämääräänsä 2000:sta 15000:een, pienistä markkinoista Ahvenanmaan suurimmaksi tapahtumaksi, jo 22 vuotta Ahvenanmaan Maakuntahallituksen maaseutukehittäjänä toiminut Lena Brenner sanoo.

Vuoden 2017 Sadonkorjuujuhlista tehdyn selvityksen mukaan juhlaviikonlopun taloudelliset seurannaisvaikutukset olivat 1,2 miljoonaa euroa. Vertailuna todettakoon, että myyjien yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 600 000 euroa.

– Toisin sanoen, nykyään Sadonkorjuujuhlilla ansaitsevat paremmin muut toimijat. Siitä huolimatta pienet tuottajat voivat kuitenkin ansaita tuona viikonloppuna lähes kolmanneksen koko vuoden tuloistaan.

Maaseutukehittäjä Lena Brenner auttaa tytärtään Ronjaa makeisten myynnissä vuoden 2017 Sadonkorjuujuhlilla.

Sadonkorjuujuhlat on synnyttänyt myös ilmeistä ja kannattavaa kahdensuuntaista yhteistyötä suurten ja pienten toimijoiden välille, Lena selittää.

– Elintarvikejärjestelmiä on kaksi. Yksi lineaarinen, tuottajalta jalostajalle ja edelleen tukkukauppiaalle, vähittäiskauppaan ja sieltä lopulta kuluttajalle. Tätä kutsutaan agri-teolliseksi malliksi. Toisesta mallista käytetään nimeä AFN (alternative food network), vaihtoehtoinen ruokaverkosto. Siinä tuotevirta kulkee ristiin rastiin, tuottajat voivat toimia myös jalostajina ja myydä suoraan kauppoihin tai kuluttajille, hän kertoo.

– Yleensä menestystuotteita luodaan agri-teollisessa järjestelmässä. Sadonkorjuujuhlat sen sijaan sai alkunsa, kun pienyrittäjät kokosivat voimansa yhteen. Ahvenanmaan suuret jalostajat eivät olleet aluksi mukana, mutta ovat tapahtuman kasvaessa hiljalleen huomanneet, että sillä on heillekin jotain annettavaa. Pienet tuottajat rakentavat suhteita ja saavat suuretkin innostumaan. Suurilla taas on resursseja, joista pienet voivat hyötyä.

Pitkäjännitteisyys on tärkeä avain Sadonkorjuujuhlien menestykseen.

– Ensimmäisinä 7–8 vuonna ei tapahtunut juuri mitään, mutta sitten tuli ketsuppipulloilmiö. Tämäntyyppistä tapahtumaa ei luoda muutamassa vuodessa. Siihen vaaditaan sinnikkyyttä, ja sillä on ollut suuri merkitys, että Ahvenanmaalla on vakituinen maaseutukehittäjä.

Neljä kulmakiveä

Uusi, tämänhetkinen hanke Ahvenanmaalla on Rannikon ruoka -ruoka-artesaanikoulutushanke, joka toteutetaan Turunmaan seutukunnan, Pohjanmaan ja Uudenmaan yhteistyönä.

Kurssisuunnitelma perustuu Ruotsin artesaaniruokakeskuksen Eldrimnerin ruoka-artesaanikoulutukseen.

Harriet Strandvik on Ahvenanmaan ruoka-artesaanikoulutuksen hankejohtaja.

Hankejohtaja Harriet Strandvik esittelee koulutuksen neljä kulmakiveä:

– Tarjoamme oppilaille työkaluja yrittäjinä toimimiseen. Toinen tärkeä osa koulutusta on perehtyminen elintarvikelainsäädäntöön. Kolmas on syventävä vaihe, jossa jokainen saa työskennellä yhdessä valitsemansa alan asiantuntijan kanssa kymmenen päivän ajan. Ja neljäs, josta todella on kurssilaisille hyötyä myöhemminkin, on verkostoituminen. Tavataan toisia, käydään opintomatkoilla toisten luona ja opitaan toisilta.

Ruoka-artesaanikoulutuksen käsinkosketeltavimpia tuloksia näkyy tietenkin Ahvenanmaan putiikkien hyllyillä, mutta ruoka-artesaanit ovat myös perustaneet Mathantverkare på Åland -yhdistyksen, jonka alajaoston muodostavat juomiin erikoistuneet artesaanit. Monet ahvenanmaalaiset tuotteet ovat osallistuneet Artesaaniruoan SM-kilpailuihin ja voittaneet niissä palkintoja. Lisäksi hanke on rahoittanut messuosaston, joka korostaa artesaaniruoan ominaispiirteitä. Messuosaston avajaisia vietettiin keväällä Ahvenanmaalla yhdeksän yrittäjän voimin ja kysyntä oli suurta. Nykymuotoinen ruoka-artesaanikoulutus päättyy marraskuussa 2018.

– Siihen mennessä Ahvenanmaa on saanut kaikkiaan 25 uutta ruoka-artesaania, joilla on vahva ammatti-identiteetti, Harriet sanoo.

– Koulutus kohottaa itsetuntoa, oppilaat uskaltavat kokeilla uusia tuotteita ja yhä useampi myös uskaltaa lähteä mukaan Sadonkorjuujuhlille eri tavoin. Koulutus kantaa hedelmää vielä monen vuoden ajan, Lena Brenner sanoo.