Kun yhdessä maakunnassa on menossa 96 ruokaketjuun liittyvää kehittämishanketta, joiden yhteisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa, tarvitaan hyvää kokonaiskuvan hallintaa. Se ei ole helppoa varsinkaan siksi, että hankkeiden hakijat ovat eri tahoja ja lähteet eri rahoituslähteitä. Tämä oli tilanne Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2023 syksyllä, kun Ruokaprovinssi-verkoston kehittämishankesalkkua ynnättiin yhteen.
Tällaista verkoston tuottamaa kokonaisuutta on haasteellista hahmottaa, mutta vielä vaikeampi johtaa. Ruokaprovinssi 2030 -strategian valmistumisen yhteydessä alettiin etsiä keinoja Ruokaprovinssin kehittämiskuvan hahmottamiseen, mittaamiseen ja verkoston yhteisjohtamiseen.
Strategia ei toteudu itsestään
Ruokaprovinssi 2030 strategiassa asetettiin Etelä-Pohjanmaalle tavoite olla “Paras paikka ruokabisnekselle 2030”. Strategian laatimisen aikana opittiin, että se ei tule toteutumaan ilman systemaattista mittaamista ja johtamista. Lisäksi huomattiin tarve seurata muitakin maakuntaan kohdentuvia ruoka-alaan liittyviä strategioita ja luoda tulevan Ruokaprovinssi-klusterin (European Cluster Collaboration Platform) johtoryhmä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää systemaattista työtä, mittaamista, johtamista ja vastuunkantajia.
Haku päälle vastuunkantajista
Sopivaa Ruokaprovinssin yhteiskehittämisestä vastaavaa vastuutahoa ei löytynyt nykyisistä toimijoista tai niiden jo olemassa olevista yhteistyöryhmistä. Jokin konsti piti keksiä. Haaste oli niin monimutkainen, että sitä ratkaisemaan haettiin Etelä-Pohjanmaan liitolta kehittämishanke Ruokaprovinssin Posse. Seitsemän kuukautta kestäneen hankkeen avulla saatiin innovoitua Ruokaprovinssin yhteiskehittämiselle tapa, joka sai nimekseen “Ruokaprovinssin johtajafoorumi”.
Ruokaprovinssin johtajafoorumi
Ajan kuluessa Etelä-Pohjanmaalla on ollut yhtiötä, yhdistystä, sopimusta ja vapaita porukoita yhteisiä ruoka-alan asioita edistämässä. Analysoimalla menneitä prosesseja, jututtamalla ruoka-alan tekijöitä ja ideoimalla uusia kuvioita saatiin aikaiseksi tähän aikaan sopiva kaksitasoinen Ruokaprovinssin johtajafoorumi.
Ruokaprovinssin johtajafoorumi on sopivan strukturoitu ja sopivan vapaa, eikä ole hankerahoituksesta riippuvainen. Sen ydintyö on seurata ja johtaa Ruokaprovinssi 2030 -strategian toteutumista. Lisäksi johtajafoorumi voi ottaa seurattavakseen muita ohjelmia, lainsäädäntöprosesseja ja muita Ruokaprovinssiin vaikuttavia asioita. Johtajafoorumin toimintatapa on avoin: siihen voivat osallistua kaikki Etelä-Pohjanmaan ruoka-alan toimijat pellolta pöytään. Johtajafoorumi tulee kokoontumaan vähintään kolme kertaa vuoden aikana.
Johtajafoorumi toteutuakseen tarvitsee vastuunkantajat, jotka valmistelevat kokoukset ja vastaavat sen käytännön toiminnasta. Siitä syystä perustetaan lähinnä TKIO-toimijoista (tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetus) ydinryhmä, joka keskinäisen sopimuksen velvoittamana hoitaa Ruokaprovinssin johtajafoorumin käytännön järjestelyt. Ydinryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa sopimaan Ruokaprovinssin johtajafoorumin toteutuksesta.
Ruokaprovinssin Posse
Työtä johtajafoorumin innovoimisesta toteutti Ruokaprovinssin Posse -hanke, jonka rahoitti Etelä-Pohjanmaan liitto aluekehitysvaroista. Siinä päähakijana toimi MKN yrityspalvelut / ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja kumppaneina Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeen ulkopuolisena, mutta täytenä kumppanina töitä teki Possen osana myös Into Seinäjoki.
Kirjoittaja
Terhi Välisalo, Kehittämisasiantuntija
MKN yrityspalvelut / ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Ruokaprovinssin Posse –hanke
