Artikkelit

Ruokahävikin vähentämiseksi tarvitaan markkinavetoisia innovaatioita, yhteiskunnan ohjausta ja koko ruokaketjun yhteistyötä

Hävikkitiekartan kuusi keihäänkärkeä ohjaavat ruokahävikin vähentämiseen Suomessa. Kuva Hanna Hartikainen.
280Lukenut

Ruokahävikki nousi ihmisten tietoisuuteen ja keskustelun aiheeksi kymmenisen vuotta sitten. Monissa maissa havahduttiin siihen, että se on paitsi resurssien ja raaka-aineiden tuhlausta, myös merkittävä taloudellinen menoerä.

Paljon onkin tapahtunut sen jälkeen. Monet elintarvikealan toimijat ovat tehneet konkreettisia toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi. Keskeisinä keinoina niin teollisuuden, kaupan kuin ravintolasektorin kohdalla ovat olleet ennuste- ja tilausjärjestelmien kehittyminen ja valikoimasuunnittelu, joiden kautta myös hävikin määrää on voitu vähentää merkittävästi. Muita hyvin toimivia käytäntöjä kaupan sektorilla ovat olleet esimerkiksi dynaaminen hinnoittelu, joista hyvänä esimerkkinä ovat punalaputetut tuotteet. Myös uudet liiketoimintamallit, kuten MatSmart ja ResQ, ovat hienoja innovaatioita ruokahävikin vähentämiseksi. Monissa niissä on voitu hyödyntää erilaisia teknologiaratkaisuja ja teknologian nopean kehittymisen myötä uusia keinoja hävikin vähentämiseksi onkin varmasti tulossa lähivuosina lisää.

Ensimmäinen kansallinen ruokahävikkitiekartta antaa suuntaviivat hävikin vähentämiseen

Luonnonvarakeskuksen tammikuussa julkaisemassa Suomen ensimmäisessä ruokahävikkitiekartassa  on nostettu yllä mainittujen ns. markkinavetoisten ratkaisujen lisäksi keskeisenä yhteiskunnalliset ohjauskeinot, jotka ovat myös välttämättömiä ruokahävikin vähentämistoimenpiteiden edistämiseksi koko yhteiskunnassa.

Tarvitaan poliittisia ohjauskeinoja ja myös vapaaehtoisia sitoumuksia asioiden eteenpäin viemiseksi. Näistä ovat esimerkkeinä EU:n jäsenmaita koskeva delegoitu asetus elintarvikejätteen vähentämiseksi ja materiaalitehokkuussitoumus, jossa useat kaupan ja teollisuuden toimijat ovat jo nyt mukana. Lisäksi pelkät teknologiset innovaatiot eivät riitä, vaan tarvitaan myös sosiokulttuurisia muutoksia ja tuuppausta kansalaisten asenteiden ja toiminnan muuttamiseksi. Kuluttajien toimintaa voidaan ohjata esimerkiksi tuotesijoittelulla ja valikoimasuunnittelulla, kuten erillisillä hävikkihyllyillä kaupoissa. Arvojen ja asenteiden muuttamiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Liittämällä päiväkotien ja koulujen opetukseen vahvemmin ruoan arvostukseen ja kotitaloustaitoihin liittyviä asioita voidaan vaikuttaa myös ruokahävikin vähenemiseen.

Yhdessä vähemmän ruokahävikkiä

Yhteistyö läpi koko ruokaketjun on avainasemassa tehokkaiden toimenpiteiden edistämiseksi. Kun maanviljelijällä tulee ylijäämäsatoa, tarvitaan tahtoa, keinoja ja koko ketjun yhteistyötä, jotta sato ei jää pellolle, vaan ohjautuu meidän kuluttajien ravinnoksi.

Hävikkitiekartan kuusi keihäänkärkeä ohjaavat ruokahävikin vähentämiseen Suomessa. Kuva Hanna Hartikainen.

Kirjoittajat
Inkeri Riipi ja Marjatta Vahvaselkä, Luonnonvarakeskus