Hyönteisten massatuotanto rehun raaka-aineeksi kiinnostaa Euroopassa ja hyönteismarkkinan odotetaankin kasvavan nopeasti. Hyönteisistä haetaan kestävää vaihtoehtoa rehujen tuontiproteiineille. Nyt hyönteisproteiineja voidaan käyttää kalanrehuissa, mutta hyönteisalalla valmistaudutaan lakimuutokseen, jonka odotetaan mahdollistavan hyönteisproteiinien käyttö myös siipikarjan- ja sianrehuissa. Rehuhyönteisten kasvatukseen soveltuvaa teknologiaa on jo tarjolla. Hyönteiset voisivat tulla meilläkin ruokaketjuun rehujen kautta.
Hyönteismarkkinat kasvavat Euroopassa
Euroopassa tuotettiin viime vuonna noin 6000 tonnia hyönteisproteiinia. International Platform of Insects for Food and Feed (IPIFF) arvioi, että vuonna 2030 tuotanto on jo kolme miljoonaa tonnia. Hyönteiselintarvikkeita on markkinoilla muutamassa Euroopan maassa, mutta ruokakulttuurin muutos on ollut odotettua hitaampaa. Nyt suurimpana markkinasegmenttinä ovat lemmikkienrehut. Kalanrehujen osuus hyönteismarkkinoista voi kasvaa nopeasti, sillä hyönteisiä kalanrehuksi kasvattaviin yrityksiin on investoitu merkittäviä summia. Skaalaaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Hollannissa saadun kokemuksen mukaan lemmikkirehumarkkinoilta voi löytyä kapea ja hallittavan kokoinen markkinalokero erikoistuotteelle, josta lemmikinomistaja on valmis maksamaan. Erikoistuote on toiminut väylänä rehumarkkinalle. Tuotantoprosessin tehostuessa on voitu edetä kohti massatuotantoa.
Tärkeimpinä hyönteisalan kasvua ohjaaviksi muutosvoimiksi on nähty lainsäädännön kehitys ja hyönteisalalle sopiva tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitus. Hyönteiskasvatuksen teknologiakehityksen ja automaation lisäksi tarvitaan uutta osaamista koko hyönteistuotteen arvoketjuun.
Maistuvia ja laadukkaita rehuja
Jos broilerit saisivat päättää, ne valitsisivat toukan. Hyönteiset ovat lajinmukaista ravintoa usealle muullekin elintarviketuotantoeläinlajille ja voisivat siksi lisätä eläinten hyvinvointia. Hyönteisrehuilla on tutkimuksissa saatu viitteitä esimerkiksi broilerin vastustuskykyä vahvistavista vaikutuksista. Hyönteisproteiineilla voidaan korvata rehujen soija tai kalajauho osittain, mutta aminohappokoostumus on optimoitava huolellisesti ainakin lysiinin, arginiinin, metioniinin ja kysteiinin osalta, joiden pitoisuudet hyönteisissä voivat olla alhaiset. Hyönteiset voisivat sopia rehujen lisäaineiksi, sillä vaikutukset broilerin immuunijärjestelmään saadaan aikaiseksi jo pienelläkin määrällä hyönteisraaka-aineita.
Hyönteiset sopivat kiertotalouteen
Tavallisimmat rehuissa käytetyt hyönteislajit, kuten jauhopukki ja mustasotilaskärpänen, muuntavat tehokkaasti rehuaineina käytettäviä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyönteisproteiineiksi (Taulukko 1). Lisäksi hyönteisistä saadaan rasvaa ja kitiiniä. Tuotannon sivuvirtana syntyvästä, hyönteisten ulosteita, kuolleita hyönteisiä ja syömättä jäänyttä rehua sisältävästä frassista on jo markkinoilla kaupallisia lannoitevalmisteita. Kasvun lisäksi hyönteislannoitteiden käyttö voi myös lisätä kasvinterveyttä tai parantaa maan mikrobiston toimintaa. Hyönteisten tuotanto on pinta-alatehokasta ja siinä syntyy hyvin vähän kasvihuonekaasuja.
Lakimuutos voi olla kasvun ajuri
Euroopassa panostetaan voimakkaasti hyönteistuotannon laajentamiseen teolliseen mittakaavaan ja odotetaan toiveikkaana hyönteisten pääsyä mittaville rehumarkkinoille. IPIFF on tehnyt Euroopan komissiolle esityksen käsitellyn hyönteisvalkuaisen hyväksymisestä kalanrehujen lisäksi siipikarjan- ja sianrehuissa, mikä laajentaisi merkittävästi hyönteisten käyttömahdollisuuksia rehuteollisuudessa (Taulukko 2). Komissio käsittelee parhaillaan esitystä ja IPIFF odottaa ratkaisua jo lähikuukausille.
Kuka tuottaa tulevaisuuden hyönteiset?
Suomalaiset asiantuntijat arvelevat, että hyönteisproteiinin salliminen myös siipikarjan ja sianrehuissa voisi käynnistää meillä uuden hyönteisbuumin. Asiantuntijoiden visiossa vuonna 2030 hyönteisalalle mahtuu muutaman suuren hyönteistehtaan lisäksi useita pieniä, pidemmälle erikoistuneita tuottajia. Hyönteisiä voitaisiin myös tuottaa maaseudulla verkostomaisesti tai oman tilan käyttöön. Luonnonvarakeskuksen kyselyssä 12 % maaseutuyrityksistä vastasi olevansa kiinnostuneita hyönteisten tuotannosta. Vastaajat kaipasivat uutta tietoa tuotantomenetelmien lisäksi erityisesti kannattavuudesta, markkinoista ja lainsäädännöstä.
Suomessa toimii tällä hetkellä kymmenkunta julkisrahoitteista TKI-hanketta, joissa tuotetaan ja jalostetaan uutta tietoa hyönteisalan kehityksen tueksi. Hankkeet tekevät keskenään yhteistyötä valtakunnallisesti toimivan Tuotantohyönteishanketoimijaverkoston kautta. Verkosto kokoontuu seuraavan kerran 11.11.2020 virtuaalikokoukseen. Jos haluat osallistua hankkeiden toimintaan tai suunnittelet uutta hyönteishanketta ja haet kumppaneita, voit ottaa yhteyttä marja-liisa.jarvela@oamk.fi tai susanne.heiska@luke.fi.
Pohjoisen Bugi 2020 – hyönteisruokatapahtuma verkossa 23.10.2020 klo 9 – 14. Tervetuloa linjoille!
https://www.oamk.fi/c5/files/5916/0153/9003/pohjoisen_bugi_20201023_ohjelma_final.pdf
Kirjoittajat
Susanne Heiska, Luonnonvarakeskus
Marja-Liisa Järvelä, Oulun ammattikorkeakoulu MiniEines-hankkeesta
Lähteet:
Berghout, N. 2020. Chickens prefer eating insect larvae meal. All About Feed. https://www.allaboutfeed.net/New-Proteins/Articles/2020/5/Chickens-prefer-eating-insect-larvae-meal-582899E/ (viitattu 6.10.2020).
Byrne, J. 2020. Investment in insect production hits a new level. Feed Navigator
https://www.feednavigator.com/Article/2020/10/06/Investment-in-insect-production-hits-a-new-level (viitattu 6.10.2020).
Byrne, J. 2020, Insect meal may impact immune response in broilers. Feed Navigator https://www.feednavigator.com/Article/2020/06/26/Insect-meal-may-impact-immune-response-in-broilers (viitattu 6.10.2020).
Byrne, J. 2020. EU Policymakers make progress on PAPs legislative roadmap. Feed Navigator https://www.feednavigator.com/Article/2020/03/13/EU-policymakers-make-progress-on-PAPs-legislative-roadmap (viitattu 7.10.2020).
Heiska, S., Korhonen, K., Marnila, P., Muilu, T., Mäki, M., Välimaa, A. 2020. Hyönteiset elinkeinona – Mahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 72. 28 s. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-062-5
Heiska, S., Marnila, P., Mäki, M., Kotro, J., Lähtinen, K., Niemi, J., Välimaa, A-L. (toim.) Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen. Loppuraportti. https://luke.fi/biosecurity/hyonteisala (viitattu 1.10.2020).
Green, M. (ed.) 2020. Ÿnsect nets market approval for insect-derived fertilizer. Food Ingredients 1st https://www.foodingredientsfirst.com/news/ynsect-nets-market-approval-for-an-insect-derived-fertilizer.html (viitattu 1.10.2020).
Houben, D., Daoulas, G., Faucon, M-P., Dulaurent, A-M. 2020. Potential use of mealworm frass as fertilizer: Impact on growth and soil properties. Sci Rep 10, 4659 https://doi.org/10.1038/s41598-020-61765-x
IPIFF. 2019. The European Insect Sector Today: Challenges, Opportunities and Regulatory Landscape. IPIFF vision paper on the future of the insect sector towards 2030. https://ipiff.org/wp-content/uploads/2019/12/2019IPIFF_VisionPaper_updated.pdf (viitattu 1.10.2020).
Järvelä, M-L., Järveläinen, T., Ruokamo, T., Marnila, P., Mäki, M., Välimaa, A-L., Heiska, S. 2020. Hyönteistuotteita erikoismarkkinoille: Lemmikkieläinten ruuat hyönteisalan kasvun mahdollistajana. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5. 25 s. Luonnonvarakeskus http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-902-6
Karhapää, M. 2020. Hyönteiset tuotantoeläinten ja lemmikkien ruokinnassa. Esitys Insect-Savo -hankkeen tilaisuudessa 23.9.2020. https://www.youtube.com/watch?v=J1FESNxmJiU&list=PLW7ogpoRfg7cMjEgtUCJM1W430VawmJSh&index=6 (viitattu 7.10.2020).
Root, T. 2020. Hyönteiset ja rehut – lainsäädäntökatsaus. Esitys Insect-Savo -hankkeen tilaisuudessa 23.9.2020. https://www.youtube.com/watch?v=FmVmXz3x8n4&list=PLW7ogpoRfg7cMjEgtUCJM1W430VawmJSh&index=5 (viitattu 8.10.2020).