Tiedätkö, mistä Kitkan viisaan nimi tulee tai millaista tapakulttuuria liittyy karjalanpiirakoihin? Entä mikä merkitys Lapin ilmastolla on puikuloiden makuun? Vastauksia näihin kysymyksiin ja monta muuta mielenkiintoista faktaa suomalaisista nimisuojatuista ruokatuotteista löytyy nyt uudesta interaktiivisesta alustasta Aitojamakuja.fi -verkkosivulta.
– Aitoja makuja -verkkosivujen alla olevalle Erityiseksi todettu -sivulle on rakennettu interaktiivinen järjestelmä, josta löytyy kaikki Suomen 13 nimisuojattua tuotetta. Tätä varten tuottajat ovat kertoneet nimisuojatuotteidensa tarinat, jotta jokainen pääsisi kuulemaan ja kokemaan, miten arvokkaita makuja Suomesta löytyy, kertoo Marjo Särkkä, erikoissuunnittelija Helsingin yliopistosta ja Erityiseksi todettu -nimisuojahankkeen hankekoordinaattori.
Nimisuojatut tuotteet ovat erityiseksi todettuja
Euroopan unionin nimisuojajärjestelmä suojaa viinien, väkevien alkoholijuomien sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä. Järjestelmän tarkoituksena on antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta, suojata nimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä ja edistää monipuolista maataloustuotantoa.
Nimisuojamerkin avulla kuluttaja, ravintoloitsija tai tuotteen muu myyjä tietää sen olevan korkeiden laatuvaatimusten mukaan tuotettu. Lisäksi nimisuojatut tuotteet vievät makumatkalle Suomeen: jos ei fyysisesti, niin ainakin mielikuvien muodossa.
– Suomessa on 13 nimisuojattua tuotetta ja ne ovat siten samaa perhettä kuin vaikka kaikkien tuntemat Feta, Prosciutto di Parma tai Cognac. Haluamme tehdä kotimaisista nimisuojatuotteista tunnetumpia ja merkeistä kiinnostavampia tuottajien ja ravintoloiden keskuudessa, toteaa Särkkä.
Tee makumatka Suomen ympäri ja tutustu nimisuojatuotteisiin ja niiden historiaan osoitteessa www.aitojamakuja.fi/erityiseksitodettu.
Suomalaiset nimisuojatut tuotteet:
• Lapin Poron liha (SAN), Lapin Poron kuivaliha (SAN) Lapin Poron kylmäsavuliha (SAN)
• Lapin puikula (SAN)
• Kainuun rönttönen (SMM)
• Sahti (APT)
• Suomalainen Hedelmälikööri/Marjalikööri (SMM)
• Suomalainen Vodka (SMM)
• Kitkan viisas (SAN)
• Kalakukko (APT)
• Karjalanpiirakka (APT)
• Puruveden muikku (SMM)
• Aito saunapalvikinkku (SMM)
Nimisuojauksen myytit ja faktat
Nimisuojaus on protektionismia
Fakta: Kyllä ja usein syystä. Nimisuojan saa nimittäin yleensä jo valmiiksi hyvämaineinen tuote, jonka nimeä ja alkuperää on väärinkäytetty hyötymistarkoituksessa. Suomalaisten tuottajien on kuitenkin syytä tietää, että nimisuojastatuksen saadakseen riittää hyvämaineisuus myös omalla rajatulla maantieteellisellä alueella. Tämän eurooppalaisen kuluttajamerkin avulla tuotteesta voi kuitenkin viestiä omaa aluetta ja Suomeakin laajemmin. Jos tuotteellasi on tarina, mikset kertoisi sitä koko Euroopalle!
Nimisuojamerkkejä ei kannata käyttää, koska kuluttajat eivät tunne niitä
Myytti: Nimisuojamerkki on kuluttajamerkki ja niissä maissa, joissa nimisuojattuja tuotteita on paljon, merkki myös luonnollisesti tunnetaan. Euroopassa tällaisia maita ovat esimerkiksi Ranska, Italia, Espanja, Portugali ja Kreikka. Voidaan olettaa, että näistä maista tulevat matkailijat tunnistavat merkit myös muissa Euroopan maissa. Suomessa noin 10 % kuluttajista tunnistaa itse nimisuojamerkit, mutta samanlaisia nimisuojattuja tuotteita, kuten Prosciutto di Parma, Champagne ja Cognac, tunnetaan huomattavasti paremmin.
Nimisuojamerkkien käyttö on hankalaa
Myytti: Nimisuojaa koskeva järjestelmä on osa EU:n lainsäädäntöä. Siksi merkkien käyttöä esimerkiksi pakkauksissa ja nimisuojattujen tuotteiden esillepanossa koskee tietyt tarkat ohjeistukset. Toisaalta merkit ovat hyvin erottuvia pakkauksissa ja niiden käyttö on maksutonta. Siten nimisuojamerkillä erottuu massasta.
Nimisuojatut tuotteet ovat kalliimpia
Fakta: Tämä pitää usein paikkansa. Nimisuojatuotteet ovat erityisiä, niin sanottuja lisäarvotuotteita, joiden alkuperää valvotaan EU:ssa. Siten nimisuojaus suojaa kuluttajaa väärennöksiltä ja siten taloudellisilta menetyksiltä ja mahdollisiin väärinkäytöksiin voidaan puuttua heti lainsäädännöllisin keinoin ja sanktioin.
Kirjoittaja
Anna Korvenoja
Viestintätoimisto Kaiku
