Valtakunnallinen Lähiruokapäivä sai jälleen runsaasti kävijöitä liikkeelle tapahtumaviikonloppuna 12.-13. syyskuuta. Tapahtumaa oli järjestämässä noin 370 kohdetta eri puolilla Suomea. Tapahtuma vietti tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa, sillä se järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2016.
Osa käyntikohteista on ollut mukana tapahtuman perustamisesta saakka. Jämijärveläinen Rajalahden luomutila on yksi niistä. Yrittäjä Pasi Alkkiomäki kertoo, että Lähiruokapäivä on tilan kesäkauden kohokohtia.
– Tämä on kauden parhaimpia päiviä ellei paras. Tapahtuman ajatus oli heti alusta alkaen mukava.
Rajalahden luomutila tuottaa luomukananmunia, lampaanlihaa ja lampaanvillaa sekä pienempiä määriä muita tuotteita, kuten oman tilan kaurahiutaleita. Lähiruokapäivään osallistuminen on tilalle luontevaa, koska heillä kaikki myynti tapahtuu vuoden ympäri suoramyyntinä suoraan kuluttajalle. Tuotteita myydään REKO-jakojen ja tilamyymälän kautta.
Asiakkaiden kohtaaminen on yrittäjälle palkitsevaa
Lähiruokapäivänä maatilat ja muut maaseudun kohteet avaavat ovensa vierailijoille. Kohteet ovat listattuna tapahtuman verkkosivuilla olevassa kartassa. Kohteesta riippuen myynnissä voi olla esimerkiksi tilan tuotteita tai aterioita. Monissa kohteissa on myös mahdollisuus päästä tutustumaan eläimiin, koneisiin ja pihapiirin.
Valtakunnallinen tapahtuma sai alkunsa vuonna 2016 Osta tilalta -päivänä. Myöhemmin nimi vaihtui Lähiruokapäiväksi. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta. Pasi Alkkiomäki kokee, että tapahtuma on alusta alkaen ollut hyvin järjestetty ja saanut myös mukavasti julkisuutta. Tapahtumaa koordinoi Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikkö.
– Kohteet saavat päivää varten hyvää materiaalia ilmaiseksi, kuten ilmapalloja, kylttejä ja muuta. Niistä tulee tapahtumaan lisää fiilistä, kun on vähän rekvisiittaa, Alkkiolahti sanoo.
Rajalahden luomutilalla on Lähiruokapäivänä vieraillut vuodesta riippuen arviolta 100-200 kävijää yhden päivän aikana. Kävijöiden kohtaaminen on yrittäjille mieluisaa.
– Suoraan kuluttajalle myyminen on kauhean palkitsevaa. Jatkuvasti tulee hienoa palautetta, joka antaa virtaa ja voimaa tehdä tätä hommaa.
Tila on keskittynyt suoramyyntiin jo yli kymmenen vuoden ajan. Tilan pienestä koosta johtuen se on Alkkiomäen mukaan ainoa järkevä vaihtoehto. Samalla se on kuitenkin mielekäs tapa myydä tuotteita, koska monet asiakkaat ovat hyvin sitoutuneita ostamaan tuotteet juuri heiltä.
Lähiruoan markkinapäivä tilalla
Jalasjärveläinen ylämaankarja- ja lammastila Lakeuden Highland on myös ollut mukana Lähiruokapäivän kohteena joka vuosi tapahtuman alusta alkaen – tai oikeastaan jo vuotta aiemmin. Yrittäjä Kirsi Huhtala kertoo, että Etelä-Pohjanmaalla järjestettiin maakunnallinen Osta tilalta -tapahtumapäivä jo vuosi ennen valtakunnallisen tapahtuman alkua.
Lakeuden Highlandin pihamaalla Lähiruokapäivä on eräänlainen lähiruoan markkinapäivä, sillä paikalle on kutsuttu myyjiksi myös muita seudun ruoantuottajia. Samalla avoinna on tilan oma myymälä.
– Olemme aina halunneet koota mukaan laajan tarjonnan lähialueelta, jotta ostettavissa olisi peruselintarvikkeet kananmunista juureksiin ja lihasta leipään. Emme ota paikalle tulevilta yrittäjiltä paikkamaksuja. Se on meille vain etu, kun väkeä saadaan lähtemään liikkeelle, Huhtala kertoo.
Tapahtuman kävijämäärä riippuu Huhtalan mukaan säästä. Parhaimmillaan kävijöitä on ollut kahden päivän aikana yhteensä arviolta yli 500.
– Monet ovat vakituisia kävijöitä. Esimerkiksi tänä vuonna ihmiset jo REKO-jaossa kyselivät, että onhan tapahtuma tulossa, kun en ollut markkinoimisen kanssa kauhean ajoissa.
Yksittäisen eläimen lihalla on oma rasvaprosenttinsa
Lakeuden Highland kasvattaa ylämaankarjaa ja lampaita lihaksi sekä viljelee viljaa. Kaikki lihatuotteensa tila myy suoraan kuluttajalle REKO-rinkien ja tilamyymälän kautta. Kirsi Huhtala kuvaa, että ylämaankarjaa myytäessä suoramyynti on koettu heillä parhaaksi vaihtoehdoksi, vaikka tie ei ole ollut helpoin mahdollinen. Asiakaskunnan kasvattaminen on vaatinut aikaa.
– Kun aloitimme suoramyynnin vuonna 2008, lähialueellamme oli vain pari-kolme myyjää. Ihmiset eivät olleet tottuneet sellaiseen, Huhtala kertoo.
Suoramyynnistä on vuosien saatossa muotoutunut elämäntapa. Asiakaskohtaamisia on kertynyt valtava määrä. Lähiruokapäivänäkin tilalle saapuu kävijöitä laajalta alueelta.
– Pääsemme näin kertomaan suoraan asiakkaalle lihasta, kuten esimerkiksi siitä, että jokainen eläin on erilainen. Kaupassa kuluttaja opetetaan tiettyyn jauhelihan rasvaprosenttiin, mutta meillä liha myydään aina sillä rasvalla, mikä yksittäisessä eläimessä on. Rasvan määrä riippuu esimerkiksi sukupuolesta.
Koska Lakeuden Highlandilla on totuttu suoramyyntiin, Kirsi Huhtala toivoo, että Lähiruokapäivän vanha nimen mukainen ”osta tilalta” -ajatus tulisi tulevaisuudessakin selkeästi esille tapahtumaa markkinoitaessa.
– Se viestisi ihmisille sen, että paikalle ei tulla vain katselemaan, vaan tullaan kassit mukana ostamaan.
Tapahtuma on juurtunut nimimuutoksesta huolimatta tiukasti yrityksen vuosikalenteriin. Esimerkiksi yrittäjien 13- ja 15-vuotiaiden lasten näkökulmasta tapahtuma on ollut aina olemassa ja lapset ovat kasvaneet tapahtuman mukana.
– Vanhempi lapsi sanoi jo ensimmäisenä vuonna pikkulapsena, että hän haluaa tänne oman kaupan. Seuraavana vuonna minä ja mummu leivoimme hänelle myytävää ja hän myi niitä mummun kanssa, Huhtala kertoo.
Siitä alkaen lapsella on ollut Lähiruokapäivässä oma myyntipiste ja nuorempikin lapsi on jo muutaman vuoden ollut mukana myyjänä.
– Sellaista yrittäjäkasvatusta tässä on tullut mukana.
Katso lista yli 900:sta suoramyyntiä harjoittavasta yrityksestä Aitoja makuja -hakupalvelusta. Lista avautuu valmiina suoraan linkistä.
Kirjoittaja
Jarmo Panula
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
