Pakkausjätteen määrä on kasvanut EU:ssa viime vuosina nopeammin kuin kierrätysaste, mikä on lisännyt tarvetta uusille toimenpiteille pakkausjätteen vähentämiseksi. EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus PPWR kiristää elintarvikepakkausten vaatimuksia tulevina vuosina. Asetus tuli voimaan 2/2025 ja sen soveltaminen alkoi 12.8.2026.
PPWR ohjaa elintarvikepakkaamista vahvemmin kohti kiertotaloutta: tavoitteena on edistää materiaalitehokkuutta, pakkausten ja pakkausjätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä vähentää pakkauksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi kierrätysmuovin vähimmäisosuuksina, pakkausten kierrätysvaatimuksina sekä pakkausten kemikaalikuorman ja ylipakkaamisen vähentämisenä. Myös pakkausten merkintävaatimukset muuttuvat. Muutokset tulevat voimaan vaiheittain seuraavien vuosien aikana.
Ruoka-alan yrityksille tämä tarkoittaa, että niiden on tunnettava aiempaa paremmin käyttämiensä pakkausten materiaalikoostumus sekä pakkausten kierrätettävyys ja vaatimustenmukaisuuden täyttyminen. Lisäksi yritysten on tunnistettava, kuka toimitusketjussa on vastuussa pakkauksiin liittyvistä velvoitteista. Myös joitain uusia kustannuksia on tiedossa.
PPWR:n myötä myös tuottajavastuun tuottajamääritelmä on tarkentunut. Tuottajavastuu tarkoittaa, että pakkauksen markkinoille saattanut yritys vastaa pakkauksen jätehuollosta ja kierrätyksestä siinä maassa, jossa pakkaus päätyy jätteeksi. Tuottajavastuu on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee nyt kaiken kokoisia yrityksiä kaikilla toimialoilla. Tuottajavastuun voi helposti hoitaa liittymällä tuottajayhteisöön.
Kartoitus paljasti tiedontarpeet ja arjen realiteetit
Seinäjoen ammattikorkeakoulun SEAMKin koordinoimassa PAPPA-hankkeessa selvitettiin alkukesästä 2026 eteläpohjalaisten pienten ruoka-alan toimijoiden pakkausten ja pakkausosaamisen nykytilaa sekä tietoa tulevista muutoksista. Kartoitukseen vastasi 44 toimijaa, joista elintarvikeyrityksiä oli reilu kolmasosa ja loput elintarvikkeiden raaka-aineita tuottavia tai elintarvikkeita jalostavia maatiloja.
Tulosten perusteella pakkaaminen on keskeinen osa yritysten päivittäistä toimintaa, sillä suurin osa vastaajista (71 %) vastaa pakkaamisesta itse ja lähes 40 % vastaajista pakkaa tuotteensa käsin. Noin kolmasosalla oli käytössään yksittäisiä pakkauslaitteita. Pakkausmateriaaleista suosituimmat ovat muovi, kartonki ja pahvi sekä lasi. Pakkausten kehittämistä ohjaavat kustannukset (yli 70 % vastaajista) ja käytännöllisyys (55 %). Vain pari vastaajaa mainitsi kierrätettävyyden ja vastuullisuuden ohjaavan pakkauskehittämistä.
Tietoisuus pakkausmurroksesta on kuitenkin kasvussa. 61 % vastaajista tiesi PPWR:n tuovan muutoksia elintarvikepakkauksiin. Tulokset osoittavat, että käytännön varautuminen muutoksiin on monessa yrityksessä vielä alkutekijöissään. 16 % vastaajista kertoi tunnistaneensa pakkausalaan liittyviä muutostarpeita, vaikkakaan ei edenneen niiden kanssa. Yli puolet vastaajista arvioi, ettei vielä tiedä riittävästi, mitä muutoksia PPWR edellyttää yrityksiltä. Myös muutosvastarintaa on luonnollisesti havaittavissa. Myös tuottajavastuu on monelle pienelle toimijalle epäselvä, sillä 39 % vastaajista ei tuntenut sitä lainkaan.
Vastaajien mukaan pakkauskehittämistä merkittävimmin hidastavia tekijöitä ovat kustannukset, sääntelyn epäselvyys sekä epävarmuus muutoksen hyödyistä. Jopa 84 % vastaajista koki, että pakkausteeman kehittämiseen ei ole riittävästi aikaa. Yritysten arjessa on monia kiireisempiä töitä, joten siksi pakkausasiat jäävät helposti vähemmälle huomiolle.
Yritykset tunnistavat muutostarpeen osittain, mutta se ei vielä näyttäydy kaikille kiireellisenä kehittämiskohteena. Kartoituksen perusteella yritykset tarvitsevat erityisesti selkeää tietoa PPWR:n vaatimuksista, tuottajavastuusta ja pakkausmerkinnöistä sekä käytännönläheisen mallin siihen, miten muutoksissa kannattaa edetä.
Selkeät työkalut auttavat muutokseen valmistautumisessa
Kartoituksen perusteella pakkausmurros on pienissä ruoka-alan yrityksissä jo tunnistettu, mutta siihen valmistautuminen on vielä alkuvaiheessa. Erityisesti maaseudun mikroyrityksillä ajantasainen tieto voi jäädä hajanaiseksi tai kokonaan tavoittamatta, mikä vaikeuttaa oikea-aikaista päätöksentekoa. Siksi yritykset tarvitsevat käytännönläheisiä työkaluja, selkeitä etenemismalleja ja arkielämän PPWR:n mukaisia pakkausesimerkkejä.
EU:n osarahoittamassa PAPPA – PArempia Pakkauksia ja PAkkausratkaisuja -hankkeessa tähän tarpeeseen vastataan mm. syksyllä 2026 käynnistyvän PPWR-koulutussarjan ja kestävän pakkaamisen tarkistuslistan avulla. Niiden tavoitteena on auttaa yrityksiä hahmottamaan pakkausmurrosta, tunnistamaan tärkeimmät kehittämiskohdat ja etenemään muutoksissa vaiheittain.
Kirjoittajat
Elina Huhta ja Jasmine Erkkilä
Seinäjoen ammattikorkeakoulu SEAMK
Artikkeli on laadittu osana PAPPA – PArempia Pakkauksia ja PAkkausratkaisuja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja saanut EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskukselta.
Lähteet:
- Eurooppa-neuvosto. (2024). Pakkaukset. https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/packaging/#0
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/40. https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2025/40/oj/fin
- Tukes. (i.a-a.). Pakkaukset ja pakkausjätteet. Haettu 22.8.2026, https://tukes.fi/kemikaalit/pakkaukset-ja-pakkausjatteet
- Lupa- ja valvontavirasto (LLV). (2026). PPWR täsmentää pakkausten tuottajan määritelmää – mitä yrityksen tulee tietää? https://lvv.fi/-/ppwr-tasmentaa-pakkausten-tuottajan-maaritelmaa-mita-yrityksen-tulee-tietaa-
- Sumi Oy. (2026). PPWR – pakkaus- ja pakkausjäteasetus. Haettu 23.6.2026, https://sumi.fi/ppwr
- Tukes. (i.a-b.). Tukes Kampus: Tuottajavastuu. Haettu 25.8.2026, https://kampus.tukes.fi/
