Puumalan Lohi pyrkii erottumaan kalamarkkinoilla suomalaiselle lähiruoalle tutulla tekijällä: mainiolla laadulla. Yritys kasvattaa kirjolohta Saimaan virtaavassa vedessä sijaitsevassa kasvatuslaitoksessa. Perheyritys on kulkenut suvussa jo kolmessa sukupolvessa. Uusi yrittäjäpari jatkaa tuttua toimintatapaa, mutta haluaa tehdä paikallisesta kalankasvatuksesta näkyvämmän myös nuoremmille kuluttajille.
Kun Saila Hagman-Tahvanainen astui Puumalan lohitilan emännäksi, hän palasi samalla lapsuutensa maisemiin. Tila on ollut suvun omistuksessa 1970-luvulta lähtien: ensin sitä pyöritti isoisä, sitten isä ja nyt vastuu on siirtynyt kolmannelle sukupolvelle.
Puoliso Robin Tahvanainen sattui olemaan kova kalamies ja siirtyi nopeasti Metsähallituksen töistä kalankasvatuksen pariin. Kun tila tarvitsi jatkajia, päätös tuntui luontevalta.
– Me olemme molemmat näiden rantojen kasvatteja. Halusimme asettua pienemmälle paikalle tänne Etelä-Savoon.
Sukupolvenvaihdos ei tarkoittanut suurta muutosta tilan arjessa. Työn perustaa ei ole haluttu muuttaa: lohi perataan ja fileoidaan edelleen käsin, ja samat pitkäaikaiset työntekijät tekevät työnsä itsenäisesti ilman kellokorttiajattelua.
– Meille on tullut palautetta, että tänne on mukava tulla, kun täällä on kaikki samalla tavalla.
Jatkuvuus on ollut tietoinen valinta.
Kasvatuspaikka ratkaisee laadun
Uudistuksia on kuitenkin tehty siellä, missä niiden uskotaan vaikuttavan eniten – eli kalan hyvinvointiin ja laatuun liittyen. Tilalla käytetään kotimaista rehua, jonka raaka-aineista yli 80 prosenttia on kotimaista alkuperää. Rehussa hyödynnetään edelleen Itämeren kalaa, mutta viime vuosina sen vitamiinitasoa on nostettu.
– Kala on sitten vähän parempikuntoinen. Se on laatu, millä me pystymme kilpailemaan.
Tuotantomäärällä kilpaileminen ei ole mahdollista. Suuret norjalaiset kasvattajat toimivat aivan eri mittakaavassa, eikä Puumalan lohitila pyri kilpailemaan niiden kanssa volyymilla.
Kalat kasvavat noin kolmen hehtaarin kokoisessa Saimaaseen aidatussa kasvatusalueessa, jossa vettä on syvimmillään yhdeksän metriä. Aitauksen läpi virtaa noin 30 000 litraa Saimaan vettä sekunnissa. Runsas virtaava vesi ja väljä elintila vähentävät kalojen stressiä ja mahdollistavat niille lajityypillisen käyttäytymisen.
Avoimuus rakentaa luottamusta
Yrittäjille avoimuus on tärkeä toimintatapa. Asiakkaat voivat tulla katsomaan, miten kala kasvaa, miten se nostetaan altaasta ja miten se käsitellään.
Saimaa on yrittäjille muutakin kuin tuotantopaikka. Kalankasvatus toimii ympäristöluvan puitteissa, ja veden laatua seurataan säännöllisesti. Ulkopuolinen tutkimuslaitos ottaa vesinäytteitä kolme kertaa vuodessa kasvattamon ylä- ja alapuolelta sekä sen kohdalta.
Yrittäjien mukaan mittauksissa vedenlaadun erot ovat pysyneet vähäisinä. Kasvatuksen vaikutuksia vesistöön pyritään vähentämään muun muassa tehokkaalla ruokinnalla, altaiden säännöllisellä puhdistuksella sekä käsittelemällä kaikki laitoksen jätevedet omassa puhdistusjärjestelmässä.
– Meidän oma kotimme on tuossa vieressä, ja lapset uivat siinä rannassa. Meille on tärkeää, että tämä pysyy oikeasti hyvänä.
Kalankasvatukseen liittyy edelleen ennakkoluuloja, joita yrittäjäpari haluaa hälventää myös sosiaalisessa mediassa. Tilan Instagram-tiliä ylläpitää Saila, jonka tradenomikoulutus ja pitkä kiinnostus videotuotantoon näkyvät sisällöissä.
Uusi sukupolvi asiakkaaksi
Puumalan lohitilan vakioasiakkaat ovat pysyneet uskollisina vuosikymmeniä, mutta samalla asiakaskunta ikääntyy. Siksi yrittäjäpari haluaa tavoittaa myös oman sukupolvensa kuluttajat.
Sosiaalinen media on siinä tärkeä väline, mutta muutos näkyy vähitellen myös asiakaskunnassa. Nuoremmat kauppiaat ja ravintoloitsijat ovat alkaneet ottaa yhteyttä, ja kiinnostus lähiruokaa kohtaan on yrittäjien mukaan kasvussa.
– Jospa saisimme meidän ikäisetkin innostumaan uudestaan tästä lähiruoasta – tällaisesta työstä, joka ei ehkä ole ihan niin mediaseksikästä kuin jokin muu työ.
Vaikka sukupolvi on vaihtunut, tavoite on pysynyt samana kuin vuosikymmeniä sitten: kasvattaa laadukasta kalaa Saimaan rannalla ja tehdä työ tavalla, jonka voi avoimesti näyttää myös muille.
Kirjoittaja
Eveliina Sapattinen
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Kuvat
Saila Hagman-Tahvanainen ja Robin Tahvanainen
Puumalan Lohi Oy
Juttu on kirjoitettu osana Huomioita ruoasta -hanketta, jossa tehdään näkyväksi eteläsavolaista ruokaa, sen tekijöitä ja paikallisen ruoantuotannon merkitystä alueen omavaraisuudelle ja ruokakulttuurille. Hanke on EU:n osarahoittama.
Hanke on järjestänyt keskustelu- ja luentotilaisuuksia eri puolilla Etelä-Savoa. Tänä vuonna tilaisuuksia järjestetään vielä Ristiinassa (24.-26.9.) ja Rantasalmella (5.-7.10.) Hankkeessa tehdään myös näkyväksi eteläsavolaisia ruoantuottajia ja -tekijöitä. Instagram-tililtä “Ruokatekoja Etelä-Savosta” löytyy paljon kiinnostavia paikallisia toimijoita ja tarinoita ruoan takaa.
