Kesällä julkaistu Aitoja makuja -katsaus avaa Suomen elintarvikealan tilannekuvaa sekä valtakunnallisella että maakunnallisella tasolla. Monipuolisella toimialalla merkittävässä roolissa ovat pienet elintarvikeyritykset, jotka sijaitsevat kattavasti eri puolilla Suomea.
Monipuolista jalostusta
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 elintarvikkeita ja juomia valmistavilla yrityksillä yhteensä 2903 toimipaikkaa, joista juomia valmisti 296. Toimipaikkojen määrä on pysynyt suhteellisen vakaana, kun tarkastellaan muutosta vuosilta 2020–2024. Toimipaikkojen määrä oli suurempi vuonna 2022, mutta ero vuoteen 2024 oli alle 100 toimipaikkaa.
Toimialoista selkeästi suurin on leipomoala 1144 toimipaikalla, mikä kattaa 39 % kaikista elintarvikealan toimipaikoista. Toiseksi suurin toimiala on muiden elintarvikkeiden valmistus 17 % osuudella. Seuraavaksi merkittävimpiä ovat juomien valmistus (10 %), lihatuotteiden valmistus ja teurastus (9 %) sekä hedelmien ja kasvisten jalostus (8 %). Pienimpiä toimialoja ovat kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus sekä mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus.
Luomuelintarvikejalostajia oli Manner-Suomessa 613 vuonna 2024. Katsauksessa tuotiin esiin myös luomutilojen ja luomupellon määrä maakunnittain, koska luomuelintarvikejalostajista melkein puolet eli 45 % on alhaisen jalostusasteen toimijoita, mikä tarkoittaa lähinnä maatiloilla tehtävää elintarvikejalostusta.
Maakunnilla on erilaisia vahvuuksia
Elintarvikealan yritysten toimipaikkoja sijaitsee eniten eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Toimipaikkojen määrät vaihtelevat maakunnittain 34 ja 655 välillä, joten tilanne vaihtelee maakuntien välillä hyvin paljon. Vaihtelua on myös siinä, millaista elintarvikealan jalostusta milläkin alueella tehdään. Parhaimman tilannekuvan saa maakuntakohtaisista katsauksista.
Leipomoala on merkittävässä roolissa kaikissa maakunnissa ja niiden osuus kaikista maakunnan toimipaikoista on yli 45 % Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Lapissa on suurimpana toimialana teurastus ja lihatuotteiden valmistus, ja siellä sijaitseekin 40 toimipaikkaa.
Ryhmään ”muiden elintarvikkeiden valmistus” kuuluvat muun muassa suklaan ja makeisten tekijät, kahvipaahtimot, mauste- ja kastikevalmistajat sekä einesten ja valmisruokien valmistajat. Tämä toimiala on kasvanut viime vuosina. 31 % toimipaikoista sijaitsee Uudellamaalla. Yli 20 % osuus maakunnan toimipaikoista kuuluu tähän ryhmään myös Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa.
Muutamia poimintoja muiden toimialojen osalta:
- kalanjalostuksen toimipaikkoja on eniten Varsinais-Suomessa (27) ja Pohjanmaalla (22)
- hedelmien ja kasvisten jalostuksen ja säilönnän toimipaikkoja on määrällisesti eniten Uudellamaalla (45) ja Pohjanmaalla (31), josta jälkimmäisessä 18 % maakunnan toimipaikoista kuuluu tähän ryhmään
- kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistusta on kaikkiaan kymmenessä maakunnassa
- maitotaloustuotteiden valmistusta on kaikissa maakunnissa, ja toimipaikkojen määrät vaihtelevat suurimmaksi osaksi 1-10 toimipaikan välillä, poikkeuksena Uusimaa, jossa on 29 toimipaikkaa
- mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistusta tehdään eniten Varsinais-Suomessa (15), Etelä-Pohjanmaalla (9) ja Päijät-Hämeessä (9)
- juomien valmistuksen toimipaikkoja on määrällisesti eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, ja sekä Päijät-Hämeessä että Etelä-Savossa 17 % maakunnan elintarvikealan toimipaikoista on juomateollisuudessa
Pienet yritykset tuovat elinvoimaa maaseuduille
Elintarvikealalla mikroyritykset ovat merkittävässä roolissa, sillä alle 10 henkilöä työllistäviä on 83 % kaikista toimipaikoista, ja vain 5 % työllistää yli 50 henkilöä. Jos tarkastellaan kaikkein pienimpiä eli alle 5 henkilöä työllistäviä, niin suhteellisesti eniten niitä on Lapissa, Keski-Suomessa ja Ahvenanmaalla, joissa kaikissa yli 80 % kuuluu tähän kokoluokkaan.
Tällä kertaa elintarvikealan yrityksiä koskevassa tarkastelussa kiinnitettiin huomiota myös siihen, missä valmistavat yritykset sijaitsevat. On tunnistettua, että maaseudulla on merkittävä rooli ruoantuotannossa, mutta tilastot osoittavat, että elintarvikkeiden jalostusta tehdään maaseudulla, lähellä raaka-aineita, ja siten elintarvikealalla on tärkeä rooli maaseudun elinvoiman edistämisessä.
Maaseutuindikaattorit-palvelun mukaan kaupungin läheisellä maaseudulla, ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla sijaitsee melkein 40 % elintarvikealan toimipaikoista. Tässä ei ole mukana juomien valmistusta, josta ei ole saatavilla tietoa kaupunki-maaseutuluokituksella. Maakunnittaisissa katsauksissa näkyy, miten toimipaikat jakautuvat alueen sisällä.
Katsauksessa nostettiin esiin myös suoramyynti, koska se kuvastaa hyvin lyhyen ruokaketjun roolia osana ruokajärjestelmää. Luonnonvarakeskus on tarkastellut suoramyynnin merkitystä edellisen kerran vuonna 2023. Silloin suoramyyntiä harjoittaneiden maatilojen osuus kaikista maatiloista oli 3,9 %, ja Keski-Suomessa, Etelä-Savossa sekä Pirkanmaalla suoramyynnin osuus oli yli 5,5 %. Viime aikoina kiinnostus suoramyyntiin on vaikuttanut olevan kasvussa, mikä on näkynyt esimerkiksi REKO-renkaiden toiminnan kautta ja erilaisina muina vaihtoehtoisten ruoan jakelukanavina.
Valtakunnallinen Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke kokosi vuonna 2026 eri tilastolähteisiin perustuen elintarvikealan tilannekuvan. Se perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin vuodelta 2024. Maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät, eli Aitoja makuja -yhteistyöverkosto, koosti tietoa oman alueensa vahvuuksista ja erityispiirteistä.
Nämä tilannekuvakatsaukset korvaavat aiempina vuosina tehdyt Aitoja makuja -yritystilastot. Tilastotarkastelu perustuu yritysten toimipaikkoihin. Tämä tarkastelukulma valittiin, koska se kuvastaa parhaiten sitä, missä jalostavat elintarvikeyritykset sijaitsevat ja mikä rooli elintarvikealan jalostusyrityksillä on eri maakunnissa. Aiempiin Aitoja makuja -yritystilastoihin verrattuna tässä tarkastelussa huomioitiin myös eläinten ruoan valmistus.
Valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tilannekuviin voi tutustua Aitoja makuja -sivulla suomeksi ja ruotsiksi.
Kirjoittaja
Päivi Töyli
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
