Artikkelit

Kokeileva kehittäminen palveli eteläsavolaisia ruoka-alan mikroyrityksiä

877Lukenut

MikroX-hankkeessa testattiin kokeilevaa kehittämistä pienten ruoka-alan yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Lähtökohtana olivat yrityslähtöinen kehittäminen ja nopeat, muutoskyvykkyyttä tukevat kokeilut. Yhteistyöllä haluttiin tukea myös yritysten keskinäistä sekä yritysten ja TKI-toimijoiden verkostoitumista.

Kokeilevaan kehittämiseen osallistui kuusi ruokapalveluita päätoimisesti tai osana laajempaa palvelukokonaisuutta tarjoavaa mikroyritystä kesäkuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Toimintamalli perustui systemaattisesti etenevään, selkeästi vaiheistettuun rajaa–opi–ratkaise–testaa -prosessiin. Materiaalina käytettiin Palvelumuotoilun työkalupakkia (JAMK 2012), jota täydennettiin soveltuvilla Lean Service Creation -menetelmän (Futurice 2021) työlomakkeilla.

Yrittäjien palautteen mukaan palvelukehitys kokeilevan kehittämisen keinoin tarjosi mikroyrittäjille voimavaroja ja toimivia käytännön työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen. Tekstin lainaukset ovat palautekeskusteluista.

Rajaaminen kirkasti toiminnan kuvaa ja tavoitteita

Prosessi käynnistyi kehityshaasteen rajaamisella, jonka yrittäjät kokivat hyödylliseksi, mutta myös haastavaksi vaiheeksi. Liiketoiminnan analyyttinen tarkastelu ja oman tekemisen reflektointi ”pakottivat” tunnistamaan, sanoittamaan ja priorisoimaan yrityksen toimintaa yksityiskohtaisesti. Aloitukseen liittyi epäselvyyttä, ennen kuin prosessin kokonaisuus ja tavoite kirkastuivat.

”… nyt lähdetään kyllä niin kuin niin kaukaa Siperiasta tulemaan tännepäin. Mutta, sehän meni nopeasti, ei siinä kauan mennyt siinä alkuhämmennyksessä.”

Kokonaisuutena rajaamisvaiheen dialogia hankkeen asiantuntijoiden kanssa pidettiin arvokkaana. Se lisäsi ymmärrystä liiketoiminnan tarkoituksesta, jäsensi kehittämistarpeita ja lisäsi muutosvalmiutta.

”… kun tässä on yksin yrittäjä, niin asiat kirkastuvat paljon selkeämmin, kun on ulkopuolisia tahoja mitkä vähän sparraa taustalla. Tämän osalta ainakin minun tekemiseni tulevat nyt muuttumaan melko oleellisesti.”

Ratkaisujen ideointi lisäsi asiakasarvoa

Asiakasnäkökulma opittiin profiloimalla asiakasryhmät, piirtämällä palvelupolku sekä tunnistamalla asiakkaan arvostamat ja palvelukokemusta heikentävät tekijät. Prosessissa hyödynnettiin yritysten saamaa asiakaspalautetta. Vaihe herätti yrittäjien kiinnostuksen asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja toimintaan myös jatkossa.

”Minusta erityisen hyvää on ollut just se, että lähdettiin liikkeelle asiakaslähtöisesti, minkälaisia asiakkaita tavoitellaan, mitä asiakkaat odottaa. Sitä ei ole tullut itse niin hirveästi mietittyä.”

Koska kokeilevan kehittämisen yhteistyöhön osallistuneiden yritysten kehittämishaasteet olivat erilaisia, olivat myös ideoinnin toteutus ja ratkaisut yrityskohtaisia. Ideoita työstettiin yhdessä hankkeen asiantuntijoiden, yrityksen henkilöstön tai kumppaniverkoston kanssa. Ratkaisujen priorisoinnissa auttoi edellisessä vaiheessa kirkastettu palvelun asiakasarvo. Henkilöstön osallistumisen koettiin edistävän myös avointa vuoropuhelua ja aktiivista vaikuttamista yrityksessä.

”… ite yllätyin kyllä, että niinkin jotenkin paljon tuli sitä materiaalia, ehdotuksia, ajatuksia,… …että voi heitellä niin kuin semmosia ajatuksia, mitkä nyt ei välttämättä edes ole mahdollista toteuttaa. Mutta ne taas sitten ruokkii sitten sitä muuta juttua, niin siitä olin kyllä yllättynyt.”

Kokeilevaa kehittämistä kannattaa jatkaa

Covid-19-pandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi palvelun testauksia asiakastilanteessa voitiin toteuttaa vain kerran. Yrittäjät pitivät tärkeänä, että jatkossa koko prosessi voitaisiin toteuttaa yhteistyössä.

”Kun ollaan alussa lähdetty tyhjältä paperilta ja sitten on saatu siihen monia juttuja, niin sitten että saadaan se paperi kuitattua, että no niin, nyt on sitten vaikka se ensimmäinen testiryhmä tai testijuttu pidetty. Mutta nyt tietysti oli just toi korona.”

Yrittäjät kiittivät hanketyöntekijöiden ohjaamaa, vaiheittain etenevää ja dokumentoitua prosessia selkeäksi ja toimivaksi. He saivat myös tärkeää keskusteluapua, tukea toiminnan kehittämiseen sekä tervetulleita kokemuksia aikaansaamisesta.

”…tässä on hyvä prosessi, jossa Xamkin edustajina te olette huolehtineet siitä, että prosessi kulkee eteenpäin. Ja kun [toisen yrittäjän] kanssa molemmat suhteellisen niukoilla resursseilla toimitaan, niin tämä ei ole jäänyt vain siihen, että silloin tällöin asiaan paneudutaan, vaan tässä on ollut selkeä prosessi.”

”Ihan älyttömän hyvä, on ollut semmoinen fiilis, että olette pitänyt huolta, mitä yrittäjällä, yksinyrittäjällä ei varsinkaan hirveästi ole.”

Jatkossa kokeilevan kehittämisen kokemuksia voidaan hyödyntää pienten ruoka-alan yritysten kehittämispalvelujen, hankkeiden ja Etelä-Savon ruokaklusterin suunnittelussa.

Lähteet
Futurice, 2021. Lean Service Creation. Saatavissa: https://futurice.com/lean-service-creation/
JAMK 2012. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Palvelumuotoilijan työkalupakki. Saatavissa: https://docplayer.fi/94440-Palvelumuotoilun-tyokalupakki-prosessi-ja-tyopohjat.html

Kirjoittajat
Niina Rantakari ja Teija Rautiainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu


MikroX mikroyritysten verkostoitumisen ja kehittämisen tukena

  • MikroX, Älykäs ja kansainvälinen Etelä-Savo – Mikroista kasvua -hanke 1.1.2019–31.8.2021
  • Tavoitteena oli vahvistaa eteläsavolaisten mikroyritysten liiketoiminnan ja kehittämisen tukiverkostoja Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategian kärkialoilla: ruoka, metsä ja vesi, läpileikkaavana teemana digitaalisuus.
  • Hankkeen aikana Etelä-Savossa käynnistettiin MicroENTRE® yritysverkoston toiminta, lisätietoa: www.microentre.fi/microentre-yritysverkosto/
  • Toteuttajat: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto
  • Rahoitus: Etelä-Savon maakuntaliitto, Euroopan aluekehitysrahasto