Euroopan unioni vaatii pakkausjätteen määrän vähentämistä ja kierrätyksen tehostamista
Euroopassa tuotetaan vajaa 30 miljoonaa tonnia muovijätettä vuosittain, ja määrä näyttää olevan kasvussa. Meriin ja maaperään päätyvä muovijäte on herättänyt viime vuosina kasvavaa huolta globaalisti, minkä vuoksi myös Euroopan unioni on lähtenyt etsimään keinoja muovijätteen määrän vähentämiseksi.
Vuonna 2018 julkaistussa muovistrategiassaan EU asetti tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä kaikki unionin alueella käytetyt muovipakkaukset ovat joko uudelleenkäytettäviä tai helposti kierrätettäviä. Sama tavoite on kirjattu myös vuonna 2020 päivitettyyn Euroopan unionin kiertotalouden toimintasuunnitelmaan. Lisäksi tänä vuonna voimaan astunut kertakäyttömuovidirektiivi kieltää joukon muovia sisältäviä tuotteita Euroopan unionin alueella.
Ruokapakkausten osuus tuotetusta muovijätteestä on lähes 60 %, minkä vuoksi EU:n kierrätys- ja materiaalitehokkuustavoitteet kohdentuvat myös ruokaketjuun. Elintarviketeollisuus ja pakkausala ovatkin viime vuosina aktiivisesti kehittäneet Suomessa uusia ruokapakkausratkaisuja, joiden tavoitteena on vähentää pakkaamisen ympäristökuormaa. Näitä ovat esimerkiksi monet kevyemmät pakkaukset, kierrätettävät sekä biopohjaiset ja -hajoavat materiaalit sekä pakkausten uudelleenkäyttöä edistävät ratkaisut ja palvelut.
Kestävän ruokapakkaamisen kuusi kriteeriä
Ruokapakkaamisessa käynnissä oleva uusien pakkausratkaisujen kehittäminen näkyy tällä hetkellä myös asiakkaille. Tuotteita markkinoidaan entistä paremmin kierrätettävän pakkauksen tai pakkauksen pienentyneen hiilijalanjäljen avulla. Erilaisten ruokapakkausratkaisujen kestävyyden vertailu ei kuitenkaan ole helppoa. Ruokaketjussa suurin ympäristökuorma syntyy lähes aina pakkauksen sisällä olevasta elintarvikkeesta. Pakkaus suojaa ruokaa kuljetuksen ja säilytyksen aikana ja estää näin ruokahävikkiä, minkä vuoksi sillä on tärkeä rooli ruuan tuotannon ympäristökuormituksen vähentämisessä. Yksittäisen pakkauksen sijaan ruokapakkaamisen kestävyyttä tulisikin tarkastella ruokapakkaamisen kokonaisvaikutusten näkökulmasta. Tätä tarkastelua helpottamaan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Package-Heroes-hanke on kehittänyt kestävän ruokapakkaamisen kriteeristön.
Kestävyyden arvioinnissa tulee huomioida pakkauksen valmistus- ja raaka-aineketjujen ympäristövaikutusten lisäksi myös pakkauksen kyky suojata ruokaa sekä taata sen laatu. Lisäksi pakkausratkaisujen tulisi helpottaa ruokaketjun toimijoiden ja kuluttajien arkea, sopia ongelmattomasti jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmiin sekä olla kustannus- ja resurssitehokkaita.
Ruokapakkaamisen kestävyyskriteerit saattavat olla keskenään ristiriidassa. Tämän vuoksi on tärkeää, että pakkausmateriaalien ja pakkausten vähentämistä sekä kierrättämistä edistetään niin, että tunnistetaan toimien vaikutukset pakkausvalmistuksen ja ruokaketjun toimintoihin sekä kuluttajien arkeen. Yhdellä ratkaisulla ei välttämättä saa kaikkea, ja kriteeristö auttaa arvioimaan, mitä uusia pakkausratkaisuja koskevissa päätöksissä tulisi huomioida.
Kirjoittaja
Maria Åkerman, johtava tutkija, VTT
Lisätietoja
Åkerman, M. & Sundqvist-Andberg, H. (toim.), Hakala, H., Harlin, A., Katajajuuri, J-M., Leinonen, I., Sonck-Rautio, K., Tynkkynen, N., Viitala, E-J. & Viitanen, J. 2021. Kohti kestävää ruokapakkaamista. https://www.packageheroes.fi/suositukset/ (viitattu 6.9.2021)
Package-Heroes
- Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke.
- Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja, joiden tavoitteena on vähentää elintarvikepakkauksista syntyviä ympäristövaikutuksia. Tarkastelussa ovat mm. pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen ympäristövaikutukset, uusien pakkausinnovaatioiden kaupallistaminen, kuluttajien mieltymykset sekä muutosten hidasteet.
- Yhteistyössä tutkimuskonsortiossa VTT, Luke, LUT-yliopisto ja Åbo Akademi.
