Elintarvikealan yritykset odottavat hyvää vuotta. Se ilmenee sekä pk-yritysbarometreistä että EK:n suhdannebarometreistä. Talouden piristyminen on vahvistanut kuluttajien luottamusta ja kuluttajien ostovoima kasvaa ansiotason sekä työllisyysasteen noustessa. Lisäksi inflaatio säilyy edelleen matalana. Päivittäistavarakaupan ja Foodservice -tukkukaupassa liikevaihdot kääntyivät loivaan kasvuun vuonna 2017 useamman vuoden tauon jälkeen.
Kauppataseemme on pakkasella, vaikka kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa ja pitävät sitä hintansa arvoisena. Elintarvikevienti oli 1,6 ja tuonti 4,7 miljardia euroa viime vuonna. Läheltä parempaa -ruoan arvostuskampanja, http://mmm.fi/laheltaparempaa pyrkiikin lisäämään tietoisuutta ruoan alkuperästä.
Elintarviketeollisuus on maamme suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala. Alan liikevaihto oli 10,7 miljardia euroa vuonna 2016. Suurimmat alatoimialat liikevaihdoltaan ovat liha- ja meijeriteollisuus. Ne muodostavat yhteensä 44 % alan liikevaihdosta. Muita suuria toimialoja ovat muiden elintarvikkeiden valmistus, juomien valmistus ja leipomoala. Ruoka- ja juoma-alan yritykset tuottavat arvonlisäystä noin 2,4 miljardia euroa. Elintarvikealan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä eri puolella Suomea. Alan palveluksessa on lähes 38 000 henkilöä noin 1 700 yrityksessä. Lisäksi maassamme yli 1 100 lähiruoka-alan yritystä (taulukko 1).
Elintarviketeollisuutta pidetään melko suhdannevakaana toimialana. Alan liikevaihto kääntyi loivaan kasvuun viime vuonna. Kypsillä markkinoilla ja kireästä kilpailutilanteesta johtuen alan liikevaihdon kehitys jatkuu maltillisena tänä vuonna. Alkoholilain uudistus luo kaivattua nostetta juoma-alalle. Viennin kehittyminen ja kansainvälistyminen tukevat alan liikevaihdon nousua (kuva 1).
Toimintaympäristön muutokset haastavat ruoka-alan yrityksiä aiempaa ketterämpään uudistumiseen
Elintarvikealan kannattavuus on keskimäärin vaatimatonta, mutta melko vakaata. Kireä kilpailutilanne alalla jatkuu. Se korostaa kustannustehokkuutta ja kilpailukyvyn kehittämistä. Uusien trendien tunnistaminen ja asiakaslähtöinen toiminta varmistavat menestymistä. Rahallista kasvua on saatavissa erilaisten lisäarvotuotteiden tai -palveluiden kehittämisen kautta. Ala vaikuttaa myös kansalaisten ravitsemukseen ja hyvinvointiin kuluttajaa kuuntelevalla tuotekehityksellä ja -tarjonnalla (kuva 2).
Lisätietoa
Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
leena.hyryla@ely-keskus.fi
Elintarvikealan toimialaraportit ja -näkymät löytyvät:
http://tem.fi/toimialapalvelu
