Kasviproteiinien markkinat kasvavat tällä hetkellä nopeasti niin Suomessa kuin ulkomailla. Uudet kasviproteiinit elintarvikejalostuksessa ja ruokapalveluissa -webinaari 15.2. kokosi linjoille hyvän joukon osallistujia. Webinaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja sekä mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa oli mukana elintarviketuottajia, alan kehittäjiä ja asiantuntijoita sekä ravintola-alan toimijoita. Webinaarin toteutuksesta vastasi Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima Uudenmaan ruokasektorin kehittämishanke.
Kasviproteiineilla maailmanvalloitukseen
Webinaarin ensimmäinen puhuja oli elintarvikealan kansainvälistymisen asiantuntijayrityksen Fennopromon Jukka-Pekka Inkinen, joka kertoi esityksessään, miten maailmalla jo kaupallistetaan kasviproteiini-innovaatioita. Tässä kasvussa meillä suomalaisilla olisi hyvät mahdollisuudet olla mukana kuskin paikalla. Inkisen mielestä eläinperäistä proteiinia tullaan globaalin muutoksen kautta vääjäämättä korvaamaan kasviproteiineilla ja näitä kasviproteiinituotteita alkaa olla jo kaikissa tuotekategorioissa. Tuotteet ovat perinteisesti olleet soijapohjaisia, mutta nyttemmin uutuustuotteiden proteiiniraaka-ainekirjo on monipuolistunut ja markkinat tarjoavat yrityksille mahdollisuuden nopeaan kasvuun.
Leg 4 life-hankkeen kuulumiset
Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja THL:n yhteishanke Leg4life keskittyy edistämään ympäristön ja ihmiskunnan terveyttä ja hyvinvointia lisäämällä kotimaisten palkokasvien viljelyä ja elintarvike- ja rehukäyttöä. Hanketta ja sen toteuttaman kuluttajakyselyn alustavia tuloksia palkokasvituotteiden hyväksyttävyydestä ruokapalveluissa esittelivät Sanna Hietala (Luke) ja Hanna Konttinen (Helsingin yliopisto).
Sanna Hietala kertoi, miten kotimaisten palkokasvien käyttöä lisäämällä saada aikaan yhteiskunnallinen muutos kohti terveellisempää ja ilmastoneutraalimpaa ruokajärjestelmää. Palkokasveina hankkeen tutkimuskohteena ovat herne, härkäpapu, lupiinit ja apilat. Ajatuksena on, että näiden tuotantoa pystyttäisiin lisäämään kotimaassa. Visiona on, että tulevaisuudessa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille, sekä osa suomalaisten jokapäiväistä terveellistä ruokavaliota. Leg4Life-hankkeen viidessä työpaketissa tutkitaan Suomen olosuhteissa menestyviä palkokasveja monitieteellisestä tulokulmasta kattamalla koko ruokaketju pellolta pöytään.
Hanna Konttinen puolestaan nosti esiin alustavia tuloksia hankkeeseen toteutetusta kuluttajakyselystä, jonka tavoitteena oli selvittää palkokasveihin ja niistä valmistettuihin elintarvikkeisiin liittyviä asenteita, motiiveja, kulutuskäyttäytymistä, tarpeita ja haasteita.
Vastaajista 46 % ei käyttänyt lainkaan kasvipohjaisia lihan tapaan käytettäviä tuotteita, mutta 30 % käytti niitä vähintään kuukausittain. Yli kolmasosa kuluttajista arvioi, että parempi tarjonta ruokapalveluissa voisi lisätä heidän palkokasvien ja niistä valmistettujen tuotteiden käyttöään. Viidesosa vastaajista uskoi kasvipohjaisten lihan tapaan käytettävien tuotteiden käytön lisääntyvän lähitulevaisuudessa.
Kyselyssä tiedusteltiin kuluttajilta tekijöistä, jotka rajoittavat heidän palkokasvien ja niistä valmistettujen tuotteiden käyttöä. Seikat, jotka erityisesti nousivat esille, olivat kallis hinta, tuotteet eivät ole tuttuja, niiden mausta tai suuntuntumasta ei pidetä. Huomionarvoista on se, että tässä oli yhdessä palkokasvit ja niistä valmistetut tuotteet, koska kallis hinta ei päde kaikkeen.
Kysymys siitä, että tulisiko palkokasveista valmistettujen tuotteiden muistuttaa mahdollisimman paljon lihaa, jakoi ihmisten mielipiteitä tasaisesti puolesta ja vastaan. 64% vastaajista käyttäisi palkokasveja mieluiten sellaisenaan. Verkkokyselyyn toteutettiin syys- lokakuun 2020 aikana ja siihen osallistui 1000 vastaajaa. Otos oli kattava iän, sukupuolen, koulutusalueen ja alueen mukaan.
Paneelikeskustelun näkökulmia
Webinaarin toinen osa oli paneelikeskustelu, missä nousi esiin useita näkökulmia ja keinoja, joilla kasviproteiinien käytön kasvua voitaisiin tukea. Paneelikeskustelussa olivat mukana Christos Granqvist/Kotitila.Fi, Esa Heinonen/Koivunalhon Luomutila, Sanna Hietala/Luke, Jukka-Pekka Inkinen/Fennopromo Oy, Jukka Kajan/Verso Foods Oy, Hanna Konttinen/ Helsingin yliopisto, Ari Ruoho/Ravintola Nokka ja Jarmo Vähä-Savo/Laurea-Amk.
Mielenkiintoisista näkökulmista nousi tärkeänä esiin kuluttajanäkökulma. Houkuttelevat ja innovatiiviset tuotteet ohjaavat kuluttajia valintoihin. Tähän voidaan vastata selvittämällä kuluttajien mieltymyksiä ja tekemällä helpon käytettävyyden tuotteita. Harvalla on aikaa monen tunnin valmistukseen ja puolivalmiille tuotteille olisi kysyntää. Toinen tärkeä asia on maku – pystyttäisiinkö kehittämään uusia hyviä makuelämyksiä? Jos tuotteet ovat maistuvia, ne houkuttelevat, ja otetaan helpommin mukaan arkipäivään. Esimerkiksi kouluruoka voisi olla tässä tukena: jos onnistumme kehittämään uusia reseptejä ja lemppariruokia koululaisille, tuemme sitä myötä näiden tuttuutta ja laajempaa käytettävyyttä.
Kiinnostavia tuotteita ja proteiinilähteitä tällä hetkellä ovat tutuimmat herne, kaura, härkäpapu sekä uutena ja meille ei niin tuttuna myös lupiini. Se on raaka-aine, mille on helppo tehdä miellyttävä tekstuuri, mutta sen jalostus ja sadontuottokyky ovat jääneet jälkeen, kuten Koivunalhon luomutilan Esa Heinonen kertoi. Australiassa sitä käytetään laajasti, ja siellä on kehitetty mielenkiintoista reseptiikkaa.
Raaka-aineen riittävyys nousi myös keskustelussa esiin. Kasvun ja käytön lisäämiseksi pitää olla myös riittävästi tuotantoa eli raaka-ainetta. Saatavuus pitää taata, jos haluamme käyttää kotimaista tuotetta.
Alkutuotannon hävikin hyödyntäminen on yksi näkökulma, mistä Christos Granqvist Kotitila.fi:sta muistutti. Uusia innovaatioita voisi löytyä sieltäkin, muun muassa aiemmin hyödyntämättömät osat ja uusien potentiaalisien lähteiden tunnistaminen.
Tukut voivat myös laajentaa valikoimaa ja tukea trendejä. Isoilla vaikuttajilla ja vähittäiskaupoilla on vaikutusta siihen mitä kuluttajille ja jälleenmyyntiin promotaan. Tavoite voisikin olla, että terävöitetään kuluttajalähtöisyyttä ja mieltymysten selvittämistä, jotta tiedetään mikä houkuttelee valitsemaan. Monipuolisen tarjonnan kautta päästään kasvuun.
Katso webinaarin tallenne ja paneelikeskustelu.
Kirjoittajat
Mika Vitikka ja Susanna Ahonen-Coly, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
