ArtikkelitKansi

Ilmastonmuutos kannustaa ruoantuottajia innovatiivisiin ratkaisuihin

Vasemmalla Hortimill Oy:n Arto Kujanpää ja Arttu Nukarinen, ja oikealla Aurinkosalaatti Oy:n Johan Malmgren.
361Lukenut

Ilmastonmuutos ja sen tuomat haasteet ruoantuotannolle ovat saaneet yrittäjiä etsimään kestäviä ruontuotannon ratkaisuja. Helsinkiläinen Aurinkosalaatti Oy:n perustaja Johan Malmgren ja ilmajokelainen Hortimill Oy:n perustaja Arto Kujanpää kertovat, millaista on tuottaa ruokaa monessa tasossa.

Urbaania vertikaaliviljelyä varastojen ja autokauppojen keskellä

Helsingin Konalassa karussa teollisuushallissa kasvatetaan yrttejä.

– Yrttejä on täällä 800 neliömetriä kahdessa linjassa ja neljässä kerroksessa. Kaiken, minkä pystyy kasvattamaan maan pinnalla, voimme siirtää vertikaaliviljelyyn, kertoo Aurinkosalaatti Oy:n perustaja, yrittäjä Johan Malmgren.

Vertikaaliviljelyn ydinajatuksena on tuottaa ruokaa säädellyissä olosuhteissa suljetussa tilassa monessa kerroksessa. Näin saadaan pinta-alan käyttöön moninkertaisesti. Samalla suojellaan tuotantoa luonnonolosuhteilta, mikä mahdollistaa tarkan resurssien, kuten energian, veden ja ravinteiden, hallinnan.

– Koska tuotantolaitoksemme on suojattu luonnonvalolta, voimme hallita kasvien vuorokausirytmiä. Suljetun kastelukierron ansiosta säästämme vettä ja ravinteita, ja niiden kierrättäminen minimoi ympäristöhaittoja. Olosuhteiden optimoinnilla olemme pystyneet myös lyhentämään kasvuaikaa ja hiomaan tuotteiden makua todella maukkaaksi, Malmgren kertoo.

Vertikaaliviljelyssä kasvuolosuhteet optimoidaan tarkasti, mikä mahdollistaa yrttien nopean kasvun. Herbie-yrtit valmistuvat siemenistä noin 30 päivässä. Kuva Aurinkosalaatti Oy.

Vertikaaliviljely sopii myös kaupunkiin. Helsingissä tila on käytettävä tehokkaasti, koska maa on kallista.

– Yrttimme ovat stadilaista lähiruokaa parhaimmillaan. Kuljetamme ne lähikauppoihin sähköautolla. Kaikissa pakkauksissamme lukeekin “Konalan kasvatti”.

Johan Malmgrenilla ei ole aiempaa kokemusta ruoantuotannosta. Hän on paljasjalkainen stadilainen, joka on ollut aina kiinnostunut liiketoiminnan kehittämisestä. Idea vertikaaliviljelystä syntyi vuonna 2018 ja konkretisoitui koronapandemian alussa. Konalan toimitilat löytyivät syksyllä 2022 ja ensimmäiset yrtit vietiin kauppoihin vuoden 2023 syyskuussa.

Herbien yrttejä myydään kahdessakymmenessä Keskon kaupassa. Kohta puolin tuotteita löytyy myös S-ryhmän myymälöistä. Kuva Aurinkosalaatti Oy.

– Olin niin helpottunut, kun saimme tuotteet vihdoin kauppoihin. Melkein kuin olisin saanut vauvan 15 kuukauden odotusajan jälkeen.

Vertikaaliviljely on ekologista ja muutenkin järkevää, mutta ei vielä kovin suosittua. Malmgrenin mukaan esteeksi nousee usein hinta. Rakentaminen, perustaminen ja ylläpito ovat isoja investointeja.

Malmgren kertoo, että hänen vahvuutensa yrittäjänä on hyvän tiimin kokoaminen. Hän on oppinut, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin.

– Tällä hetkellä meillä on neljä työntekijää. Tuotantomme onkin pitkälle automatisoitua.

Tällä hetkellä Aurinkosalaatti on ainoa vertikaaliviljelijä Pääkaupunkisudulla. Tavoitteena heillä on toimia koko kapasiteetilla.

– Sitten voidaan alkaa suunnittelemaan seuraavia tuotantolaitoksia pääkaupunkiseudulle. Ihannetapauksessa meillä olisi sopivan kokonainen laitos yhdelle tuotteella, jotta voisimme rakentaa sille täydellisen ilmaston, Malmgren summaa.

Kotimaisella viljelyinnovaatiolla tehokkuutta mansikanviljelyyn

Ilmajokelainen Arto Kujanpää jäi vuosi sitten eläkkeelle teknisen työn opettajan työstään. Hommaa hänellä kuitenkin riittää edelleen. Kujanpää on kehittänyt viljelyinnovaation – karuselliviljelyn. Tällä hetkellä hän toimii perustamansa Hortimill Oy:n toimitusjohtajana. Yrityksen patentoidut karuselliviljelylaitteisto ja kaksoisrakennekasvihuone vastaavat mansikan viljelyssä noin kahden hehtaarin avomaan tuottoa vain 300 neliön pinta-alalla.

Kujanpää käyttää ahkerasti tuotettaan, koska hän viljelee mansikoita pihapiirissään omalla karuselliviljelylaitteellaan. Mansikanviljelystä hänellä onkin jo 47 vuoden kokemus.

– Tämän innovaation jälkeen elämä on ollut hyvin vauhdikasta. Isäukoltani olen perinyt hulluuden kokeilla uutta. Hän on aina ollut rohkea ja tehnyt kaikenlaisia asioita.

Arto Kujanpää ja hänen vävynsä Arttu Nukarinen, joka työskentelee Hortimillin suunnitteluinsinöörinä. Kuva Hortimill Oy.

Ajatus karuselliviljelystä syntyi vuonna 2020, kun Arto Kujanpää sadatteli jo viidennettä huonoa marjakesää. Ilmastonmuutos on vaikuttanut marjojen kasvuun. Myös työvoiman saanti tilalle kävi korona-aikana entistä vaikeammaksi.

– Piti tehdä jotakin, joka on huomattavasti järkevämpää kuin kasvutunneleiden ostaminen Keski-Euroopasta, Kujanpää kertoo.

Hortimillin tiimi löytyi läheltä. Kujanpään vävypoika, etevä insinööri, teki laitteesta 3D-mallinnuksen ja toimii pääsuunnittelijana. Tiimiin kuuluu myös Kujanpään kaksi poikaa, joista toinen on insinööri ja toinen kastelupuolen asiantuntija.

– Me uskoimme tähän laitteeseen alusta asti kuin pässi sarviinsa. Meistä oltiin myös todella kiinnostuneita. Kun olimme messuilla, moni kysyi, mistä tämä laite tulee. Aivan kuin emme osaisi tehdä tässä maassa mitään!

Karuselli taipuu sekä taimituotantoon että kaikenlaisten matalakasvuisten erikoiskasvien viljelyyn. Halkaisijaltaan laite on 3,5 metriä leveä ja koostuu neljästä moduulista, joiden yhteyspituus on 13,5 metriä. Kuva Hortimill Oy.

Kujanpää kertoo olevansa ylpeä siitä, että karuselliviljelylaite on sataprosenttisesti kotimainen keksintö ja myös suomalaista tekoa. Innovaatio työllistää konepajoja, logistiikka-alan ihmisiä, kokoonpanoa ja viljelijäpariskuntaa. Kujanpään mielestä on hienoa, että raha jää Suomeen.

Karuselliviljely on paitsi edullista myös päästötöntä. Sukkula pyörii vain noin 140 watin energialla, joka voidaan tuottaa yhdellä aurinkopaneelilla. Pyörivän sukkulan ansiosta lisävalaistusta tarvitaan vähän, sillä kaikki kasvit saavat valonsa samasta valoketjusta. Tämä vähentää energiakustannuksia.

– Meillä ei ole edes kasvihuonepäästöjä. Aurinko on aika ratkaiseva juttu, ja otamme siitä kaiken ilon irti.
Kujapäänkin innovaatio on myös lähiruokainnovaatio, koska karuselliviljely mahdollistaa ruoantuotannon pienessä tilassa ja lähellä asiakkaita.

– Laitteemme voi pystyttää asukaskeskuksien äärelle, vaikka hiekkakentälle, parkkipaikalle tai kerrostalon tasakatolle.

Kujanpään ja Malmgredin tehokkaat kastelujärjestelmät säästävät ravinteiden ja veden tarvetta. Suomessa on hyvä tilanne veden kanssa, mutta molemmat yrittäjät korostavat, että heidän viljelyratkaisunsa ovat erityisen tärkeitä vesikriittisillä alueilla.

Kujanpää korostaa, että innovaatio on vastaus ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, koska se vähentää huolta seuraavan päivän säästä.

– On hienoa, että pystymme mahdollisimman edullisesti ja puhtaasti tuottamaan kotimaista ruokaa.

Kirjoittaja
Siiri Räisänen
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti