Vieraskynä

Hortoilua covidissa

801Lukenut

Olen hortoillut vuodesta 1985. Ensimmäiset kokemukset veivät mukanaan: kevättuoksuinen metsä, lapsenmielinen löytämisen ilo ja korillinen taianomaisia yrttejä. Viime keväänä, kun työmatkat rajoittuivat lähinnä keittiöstä työhuoneeseen ja takaisin, tuli ulkona liikuttua entistä enemmän. Kuulemma moni muukin lähti lähiluontoon sen lisäksi, että Stay Home tuli uusimmaksi matkailutrendiksi. Kansallispuistot ja lähistön metsäreitit keräsivät ennätykselliset kävijämäärät. Paikoitellen parkkipaikat tukkeutuivat ja nuotiopaikoilla oli vaikea pitää vaadittua etäisyyttä muihin kulkijoihin.

Omille retkille mukaan lähti monesti tyhjä kori. Saattoi yhdistää kaksi hyvää: liikkumisen luonnossa sekä tee- ja ruoka-ainesten keräämisen. Ostin jopa netistä kurssin luonnonyrttien tunnistamiseen, jotta löytäisin uusia lajeja monien tuttujen lisäksi.

Myöhemmin ilokseni löysin Kaks Korhoskaa, jotka opastivat ihmisiä muun muassa hortoilun saloihin. Nauroin, kun katsoin heidän Facebook-videoitaan siitä, miten perinneruokiin liittyvien verkkokurssien teko onnistui tai ei ottanut onnistuakseen. Ostin Neljä villiyrttiä -kurssin, vaikka yrtit olivatkin tuttuja. Halusin nähdä, miten Korhoskat lopulta onnistuivat kurssin teossa ja millainen kokemus villiyrttien keruuseen ja ruoanlaittoon liittyvä verkkokurssi olisi. Ensimmäisestä hetkestä asti olin kananlihalla. Hortoilijana pääsin heti mukaan löytämisen iloon ja käteviin vinkkeihin siitä, mitä yrteille kannattaa tehdä ja miten niitä nauttia. Vuohenputkesta tehty siemenvoi sai veden kielelle ja voikukkakakku miettimään, miten soveltaa reseptiä omaan gluteenittomaan keittiöön.

Kaks Korhoskaa -videoita Puukarin Pysäkin Facebooks-sivuilla.

Covid-19-pandemia on pakottanut yrittäjät ylittämään oman mukavuusalueensa ja tekemään jotain täysin uutta. Korhosten making-of-videoista välittyi se, ettei alku välttämättä ollut helppo, nopea tai vaivaton. Rouheat tekemisestä kertovat tarinat toivat yrittäjän tekemisen halun ja uuden kokeilemisen lähelle, ne saivat kiinnostumaan lopullisesta tuotteesta. Videoista välittyi tekemisen tuskan lisäksi ilo ja rohkeus, jolle nostan myssyä. Miten paljon yrittäjä laittakaan itseään likoon nyt, kun entinen tekeminen ei toimi ja on keksittävä uusia elämyksiä asiakkaille. Videot toimivat kannustuksena muille yrittäjille, jotka miettivät uusien tuotteiden tekemistä: ei se heti ole vaivatonta ja helppoa, mutta rohkeasti vain kokeilemaan ja tekemään! Ja toisaalta, yrittäjä voi laittaa itsensä peliin ja näyttää oman ihmisyytensä, tulla lähelle asiakasta. Silloin syntyy aito kontakti, jota muutoin netin kautta on haastava saavuttaa.

Miten virtuaalisesti onnistuisi välittämään luonnon rentouttavan vaikutuksen, metsän äänet tai jopa tuoksut? Miten pääsisi mukavaan vaellusporukkaan Lapin tuntureille ja nuotiolounaalle omalla kotisohvalla tai omassa keittiössä? Pandemian vaatima tuotekehitys tuottaa parhaimmillaan uusia Stay Home -elämyksiä ja laajentaa yrittäjän asiakaskohderyhmiä entisestään. Se pakottaa uuden äärelle, aloittamaan jotain alusta, kuten Kaks Korhoskaa rohkeasti näyttää kurssien tekemisestä kertovilla videoillaan ja uusilla nettituotteillaan.

Neljän villiyrtin jälkeen tunsin, että virtuaalisilla elämyksillä on parhaimmillaan tosi lyhyt matka kauas.

Kuva Saija Räty KaakonKantri.

Raija Ruusunen
hortoileva projektipäällikkö
Rural Finland II – valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke