Kestäviä julkisia elintarvikehankintoja edistetään ja kehitetään monin toimin niin Suomessa kuin eurooppalaisessa yhteistyössä. Taustalla on halu lisätä lähiruokatuotteiden käyttöä julkisissa ruokapalveluissa, koska sillä on merkittävät vaikutukset alueen talouteen ja työllisyyteen.
Maaseutupolitiikan kolmessa blogikirjoituksissa aihepiiriin pureudutaan kolmesta näkökulmasta: lasten ja nuorten ruokaympäristön kehittäminen terveyttä edistäväksi ja kestäväksi sekä siihen liittyen tehtävä EU:n yhteisten toimintatapojen linjaaminen; lähiruuan käytön aluetalouteen liittyvät elintarvikehankintoihin liittyen; ja toimenpiteet ja tavat, joilla lähiruuan käyttöä voidaan lisätä julkisissa ruokahankinnoissa.
Yhteiseurooppalaisessa Joint Action Best ReMaP-hankkeessa keskiössä oli lasten ja nuorten ruokaympäristön keittäminen terveyttä edistäväksi ja kestäväksi. Jotta päästiin vaihtamaan kokemuksia maiden kesken, kartoitettiin ja esiteltiin miten lapsille ja nuorille suunnatut ruokapalvelut toimivat tällä hetkellä. Suomi onkin monella osa-alueella edelläkävijä. Käytännön kokeilujakin hankkeessa tehtiin muun muassa testaamalla lähikalatuotteilla elintarvikehankintojen kilpailutukseen valmistautumisen tueksi kehitettyä slovenialaista Catalogue of Foods -sovellusta. Hankkeessa koottiin myös suosituksia päättäjille ja toimintamalli elintarvikehankintojen harmonisoimiseksi EU:ssa. Yksi tulos on myös se, että hankkeen aikana luodut verkostot jatkavat toimintaansa. Tarkemmin tuloksista ja suosituksista Eeva Rantalan ja Susanna Raulion blogikirjoituksessa Kestävien elintarvikehankintojen edistäminen Best-ReMaP -hankkeessa.
Julkisiin elintarvikehankintoihin käytetään suuria summia rahaa, joten sillä on merkitystä mistä raaka-aineet ja tuotteet ostetaan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on tutkittu, mitä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen on sillä, jos elintarvikehankinnat kohdistuvat omaan maakuntaan. Toki on huomioitava, että maakunnat ovat erilaisia ja välttämättä omalta alueelta ei löydy tarvittavien tuotteiden tarjontaa, mutta siinä kohtaa tuleekin merkittävään rooliin ruokaketjun toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteinen halu löytää ratkaisuja. Aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi ruokapalveluilla on edelläkävijän ja tulevaisuuden suunnan näyttäjän rooli, koska esimerkiksi lapset ja nuoret ovat kattavasti julkisen ruokapalvelun piirissä. Aluetalousvaikutuksia avataan tarkemmin Susanna Kujalan ja Outi Hakalan blogikirjoituksessa Julkisilla ruokahankinnoilla mahdollisuus edistää laajasti alueiden taloutta ja työllisyyttä.
Lähiruoan käytön lisääminen julkisissa ruokapalveluissa vaatii taustalle strategisia päätöksiä ja valintoja. Kuntien ja hyvinvointialueiden hankintastrategiat antavat ruokapalvelulle ja hankinta-asiantuntijoille tavoitteet, joita kohti edetä. Käytännön tasolla lähiruuan määrän lisääminen vaatii, että tiedetään ja tunnetaan, mitä tuotteita omalla alueella tuotetaan. Markkinavuoropuhelu tarjoaa mahdollisuuden tutustua sekä alueen yritysten tuotteisiin ja toimintaan että yrityksille mahdollisuuden tutustua siihen, miten ruokapalvelut toimivat ja millaisiin asioihin pitää kiinnittää huomiota tarjoajana. Myös valitulla hankintamenettelyllä voidaan vaikuttaa siihen, miten lähiruuan määrää voidaan lisätä julkisissa ruokapalveluissa. Auli Väänänen avaa blogikirjoituksessaan Lähiruualla vaikuttavuutta julkisiin hankintoihin muun muassa dynaamisen hankintajärjestelmän mahdollisuuksia lähiruuan lisäämiseksi.
Uutinen pohjautuu maaseutupolitiikka.fi -verkkosivuilla julkaistuihin blogikirjoituksiin, jotka liittyvät maaseutupolitiikan Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla / TUUMA-verkoston julkisten hankintojen ja ruokajärjestelmien kokonaisuuteen.
Teksti
Päivi Töyli
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
